Tärkeä kulttuuriomaisuus (jap. 重要文化財, jūyō bunkazai, lyh. 重文, jūbun) on se osa Japanin kulttuuriomaisuudesta, jonka maan kulttuuriministeriö (MEXT) on valinnut erityisen arvokkaaksi. Tärkeän kulttuuriomaisuuden luokkaan kuuluu esimerkiksi rakennuksia, taideteoksia, käsityöesineitä ja historiallisia dokumentteja. Järjestelmää valvoo ja ylläpitää kulttuuriasiain virasto eli Bunka-chō. Osa tärkeän kulttuuriomaisuuden kohteista, joita pidetään erityisen kallisarvoisina, on luokiteltu lisäksi kansallisaarteiksi.[1]
Tärkeän kulttuuriomaisuuden luokka perustuu vuonna 1950 voimaan tulleeseen kulttuuriomaisuuden suojelulakiin (Bunkazai hogohō). Sen myötä kaikki aiemmin kansallisaarteiksi nimitetyt kohteet muutettiin tärkeäksi kulttuuriomaisuudeksi, jonka joukosta valittiin aiempaa suppeampi joukko uusia kansallisaarteita. Tämän jälkeen tärkeän kulttuuriomaisuuden määrä on vähitellen kasvanut: vuonna 2019 luokkaan oli valittu jo 13 232 kohdetta. Niistä kansallisaarteita oli 1 116. Suurin osa kohteista on erityyppisiä taideteoksia, mutta rakennuksia on yli 2 000.[1]
Tärkeän kulttuuriomaisuuden vienti maasta on kielletty, ja kohteiden myyntiin ja käyttöön liittyy muitakin rajoituksia. Kulttuuriomaisuuden korjaamiseen ja ylläpitoon on saatavilla valtiolta tukea.[1]