Japaninhappomarja | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ranunculales |
Heimo: | Happomarjakasvit Berberidaceae |
Suku: | Happomarjat Berberis |
Laji: | thunbergii |
Kaksiosainen nimi | |
Berberis thunbergii |
|
Katso myös | |
Japaninhappomarja Wikispeciesissä |
Japaninhappomarja (Berberis thunbergii) on happomarjakasveihin kuuluva, Japanista kotoisin oleva pensas. Lajia käytetään puutarhoissa aitakasvina tai vapaasti kasvaviin istutuksiin.
Japaninhappomarja on piikikäs, pysty ja kasvaa 0,5–1 metriä korkeaksi. Edellisen kesän kasvaimen kuori on punaruskea, kuluvan kesän kasvainranka on kalju. Lehdet ovat oksissa kierteisesti. Lehtilapa on 1–3 cm pitkä, vastapuikea, suippotyvinen ja ehytlaitainen. Haaroissa sijaitsevat oralehdet ovat yksipiikkisiä. Kukinto on 2–4-kukkainen sarjamainen terttu, tai kukat ovat yksittäin. Keltaiset kukat ovat kaksineuvoisia. Kehälehtiä on yhdeksän kappaletta, joista sisimmät kuusi ovat terälehtimäisiä. Mesilehtiä ja heteitä on tavallisesti kuusi kappaletta, emejä yksi. Japaninhappomarja kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Kukinnan jälkeen kypsyvät punaiset ja pitkulaiset, kaksisiemeniset marjat.[1][2] Kasvin raa’at marjat ovat myrkyllisiä, mutta kypsinä ne ovat syötäviä.[3]
Japaninhappomarja kasvaa alkuperäisenä luonnonkasvina Japanin etelä- ja keskiosissa.[4] Suomessa japaninhappomarjaa kasvaa paikoitellen luonnonvaraisena Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa.[5]
Alkuperäisellä levinneisyysalueella Japanissa japaninhappomarja kasvaa laidunniityillä ja erilaisissa pensaikoissa. Suomen luonnossa sitä esiintyy viljelykarkulaisena.[4]
Japaninhappomarjaa käytetään puistoissa ja puutarhoissa vapaasti kasvavana koristepensaana tai aitakasvina. Suomessa se menestyy Ilmatieteen laitoksen määrittämillä kasvuvyöhykkeillä I–V, mutta vaurioituu helposti pahoin poikkeuksellisen kylminä pakkastalvina.[4]
Kasvista on jalostettu useita viljelylajikkeita, joista Suomessa tavataan muun muassa lajikkeita 'Atropurpurea' eli purppurahappomarja, 'Atropurpurea Nana', 'Aurea', 'Erecta' ja 'Red Chief'. Lajikkeet eroavat toisistaan koon ja lehtilavan värin puolesta, joka vaihtelee punertavasta kellertävään.[4]