Jari Lindström | |
---|---|
Lindström heinäkuussa 2016 |
|
Suomen työministeri | |
Sipilän hallitus
29.5.2015–6.6.2019 |
|
Edeltäjä | Lauri Ihalainen |
Seuraaja | Timo Harakka |
Suomen oikeusministeri | |
Sipilän hallitus
29.5.2015–5.5.2017 |
|
Edeltäjä | Anna-Maja Henriksson |
Seuraaja | Antti Häkkänen |
Kansanedustaja | |
20.4.2011–16.4.2019
|
|
Ryhmä/puolue |
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (2011–2017) Sininen eduskuntaryhmä (2017–2019) |
Vaalipiiri | Kaakkois-Suomen vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. kesäkuuta 1965 Kuusankoski |
Puoliso |
Outi Hannele Lindström (2001–) |
Tiedot | |
Puolue | Sininen tulevaisuus (2017–) |
Muut puolueet | Perussuomalaiset (2006–2017) |
Jari Tapani Lindström (s. 28. kesäkuuta 1965 Kuusankoski) on suomalainen Sinistä tulevaisuutta ja perussuomalaisia edustanut entinen poliitikko.[1] Lindström on entinen kansanedustaja, ministeri ja Kouvolan kaupunginvaltuutettu. Hän on ollut puolueensa ensimmäinen varapuheenjohtaja joulukuusta 2017 lähtien.[2]
Lindström valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Kymen vaalipiiristä. Hän oli Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsen vuosina 2011–2017. Hän toimi eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana 2011–2014 ja puheenjohtajana 2014–2015.[1] Vuonna 2015 Lindströmistä tuli oikeus- ja työministeri Sipilän hallitukseen. Oikeusministerin tehtävät siirrettiin kokoomuksen Antti Häkkäselle toukokuussa 2017.
Kesäkuussa 2019 hän ei ollut enää käytettävissä puolueen varapuheenjohtajaksi vaan päätti vetäytyä valtakunnanpolitiikasta.
Lindström työskenteli Voikkaan paperitehtaalla 1984–2006, Stora Enson Anjalankosken tehtailla 2007–2008 ja Kymin paperitehtaalla 2008 ja 2010. Hän on opiskellut laborantiksi.[3]
Lindström liittyi perussuomalaisiin vuonna 2006.[3] Hän on kertonut ”simppelisti” maahanmuutosta puhuneen Tony Halmeen ajatusten ratkaisseen puoluevalintansa.[4] Hän oli ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, joissa sai 920 ääntä eikä tullut valituksi. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Lindström valittiin Kouvolan kaupunginvaltuustoon. Vuoteen 2008 saakka Lindström toimi Pohjois-Kymen Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana. Lindström toimi myös Perussuomalaisten Kymen piirin puheenjohtajana vuoteen 2012 asti Juho Eerolan jälkeen. Eduskunnassa Lindström on ollut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen.[1]
Lindström uhkasi työnantajia KELA-maksun palautuksella, jos ne eivät lähde mukaan Juha Sipilän yhteiskuntasopimukseen. Hallitusta oli kritisoitu siitä, että kaikki painostustoimet yhteiskuntasopimusta koskien kohdistuivat työntekijäpuoleen, minkä johdosta Lindström kirjoitti lausunnossaan: ”On synnytetty kuva siitä, että työnantajien ei tarvitse muuta kuin odotella, että Sipilän hallitus hoitaisi heidän puolestaan kilpailukyvyn palauttamisen.”[5] Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies syytti heti lausunnon jälkeen työministeriä sooloilusta[6], minkä jälkeen pääministeri otti Lindströmin puhutteluun. Keskustelun jälkeen Lindström myönsi, ettei asia kuulunut hallitusohjelmaan vaan se oli hänen oma ”ulostulonsa”.[5]
Tammikuussa 2019 Lindström ilmoitti olevansa ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja eurovaaleissa.[7] Lindström sai eduskuntavaaleissa 1690 ääntä eikä tullut valituksi[8]. Samalla Lindström ilmoitti ettei lähde ehdolle eurovaaleihin[9].
Helmikuussa 2024 Lindström valittiin johtamaan Cursorin ja Sitran yhteishanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa Kotkan-Haminan seudun asukkaiden yhteiskunnallista osallistumista sekä luottamusta asukkaiden, viranomaisten, päättäjien ja yritysten välillä alueen investointihankkeissa.[10]
Lindström on kertonut voivansa harkita kuolemanrangaistusta joissain tapauksissa.[11]
Lindström asuu Kuusankoskella yhdessä vaimonsa Outin kanssa.[14] Hän harrastaa kuntosalia ja lukemista. Sotilasarvoltaan Lindström on korpraali.[15]
Edeltäjä: Lauri Ihalainen |
Suomen työministeri 2015−2019 |
Seuraaja: Timo Harakka |
Edeltäjä: Anna-Maja Henriksson |
Suomen oikeusministeri 2015−2017 |
Seuraaja: Antti Häkkänen |