Jean-Paul Laurens

Jean-Paul laurens, omakuva vuodelta 1876.

Jean-Paul Laurens (28. maaliskuuta 1838 Forquevaux, Haute-Garonne23. maaliskuuta 1921 Pariisi) oli ranskalainen taidemaalari, joka tunnetaan pääasiassa keskiaikaan sijoittuvista historiamaalauksistaan.

Laurens aloitti uransa kiertävänä taiteilijana ja maalasi muun muassa koristeluita maalaiskirkkoihin. Sen jälkeen hän pääsi opiskelemaan maalaustaitoa ensin Toulouseen ja sitten Pariisiin Léon Cogniet’n johdolla. Hänen ensimmäiset historiamaalauksensa 1860-luvun alkupuolella liittyivät antiikin Roomaan (mm. Caton kuolema, 1863, ja Tiberiuksen kuolema, 1864), mutta myöhemmin hän siirtyi keskiaikaisiin aiheisiin.[1] Laurens kuului omana aikanaan Ranskan kolmannen tasavallan tunnetuimpiin taidemaalareihin.[2] Useat hänen maalauksistaan saivat mainetta Pariisin salongissa. Hänen on sanottu olleen 1800-luvun lopun viimeisiä suuria historiamaalareita, sillä kyseinen tyylilaji oli tuolloin jo menettämässä suosiotaan.[3]

Laurensin maalaus Paavi Formosus ja Stefanus VI (1870) esittää irvokasta tapahtumaa, jossa paavi Formosuksen ruumis kaivettiin haudasta ja sille järjestettiin oikeudenkäynti.

Laurens oli kiihkeä tasavaltalainen ja antiklerikalisti, joten hän valitsi historiamaalaustensa aiheiksi usein sellaisia keskiajan historiaan liittyneitä tapahtumia, joiden kautta hän saattoi kritisoida perinnöllistä monarkiaa tai katolista kirkkoa. Esimerkiksi Keisari Honorius (1880) kuvaa valtaistuimelle noussutta avutonta poikasta ja Robert Hurskaan ekskommunikaatio (1875) paavin ja Ranskan kuninkaan välistä kiistaa.[2][3] Laurensin maalaukset on toteutettu realistisella tyylillä ja ne ilmentävät usein draamantajua ja historiallista asiantuntemusta.[2] Hän maalasi myös joitain raamatullisia aiheita sekä lähemmäs nykyaikaa sijoittuneita tapahtumia (mm. Keisari Maksimilianin viimeiset hetket, 1882).[1] Hän teki seinämaalauksia Pariisin kaupungintaloon, Odéon-teatteriin, kunnialegioonan palatsiin ja Panthéoniin sekä Toulousen Capitoleen.[2][3][1] Lisäksi hän kuvitti Augustin Thierryn kirjoittaman merovingiajan historian Récits des Temps Mérovingiens, Faustin ja Tuomas Kempiläisen teoksia.[1]

Jean-Paul Laurensin pojat Paul Albert Laurens (1870–1934) ja Jean-Pierre Laurens (1875–1932) olivat myös taidemaalareita.[4]

  1. a b c d Nordisk familjebok (1907), s. 1380–1381 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 12.7.2014.
  2. a b c d Jean-Paul Laurens (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) Musée d’Orsay. Viitattu 12.7.2014.
  3. a b c L'excommunication de Robert le Pieux (englanniksi) Musée d’Orsay. Viitattu 12.7.2014.
  4. Jean-Paul Laurens (ranskaksi) Encyclopédie Larousse. Viitattu 12.7.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]