Jerusalem | |
---|---|
Ohjaaja | Bille August |
Käsikirjoittaja | Bille August |
Perustuu | Selma Lagerlöfin romaaniin |
Tuottaja | Ingrid Dahlberg |
Säveltäjä | Stefan Nilsson |
Kuvaaja | Jörgen Persson |
Leikkaaja | Janus Billeskov Jansen |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Ruotsi, Tanska, Suomi, Norja, Islanti |
Tuotantoyhtiö |
|
Ensi-ilta |
1996 (elokuva) 1997 (tv-sarja) |
Kesto | 171 min |
Alkuperäiskieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Svensk Filmdatabas | |
Jerusalem on Bille Augustin ohjaama elokuva vuodelta 1996 ja neliosainen television minisarja vuodelta 1997. Se perustuu Selma Lagerlöfin romaaniin vuosilta 1901–1902, joka puolestaan pohjautuu tositapahtumiin lahkosaarnaaja Olof Larssonin ympärillä 1800-luvun loppuvuosina.[1][2]
Jerusalem kertoo Taalainmaalla sijaitsevasta kylästä uskonnollisen hurmosliikkeen vallassa. Maallikkosaarnaaja johdattaa osan kylästä Jerusalemiin, osa jää kotisijoilleen.[3]
Pienestä Nåsin kunnasta Taalainmaalla lähtee vuonna 1896 nelisenkymmentä ihmistä kohti Palestiinaa, koska neljän vuoden päästä koittavan vuosisadan vaihteen tienoille ennustetaan maailmanloppua. Heidän johtajansa on Pohjois-Amerikasta kotiseudulle palannut maallikkosaarnaaja, ja perillä odottaa amerikkalaisnaisen perustama pakkotyöyhteisö.[2]
Maria Bonnevie | … | Gertrud |
Ulf Friberg | … | Ingmar |
Pernilla August | … | Karin |
Lena Endre | … | Barbro |
Sven-Bertil Taube | … | Hellgum |
Draamasarjan kuvaukset kestivät viisi kuukautta ja loppuivat helmikuun lopulla 1996, ja Bille August alkoi heti seuraavana päivänä kuvata seuraavaa elokuvaansa Lumen taju. Budjetiltaan Jerusalem oli siihen asti kallein pohjoismainen yhteistuotanto.[4]
Elokuvaversio sai Suomessa ensi-iltansa Espoo Ciné -tapahtumassa elokuussa 1996,[5] ja saman vuoden lokakuussa se tuli teattereihin[1]. Neliosainen tv-sarja ensiesitettiin seuraavan vuoden jouluviikolla 22.–28. joulukuuta joka toisena iltana[6].
Helsingin Sanomien Helena Ylänen oli elokuvaversion suhteen melko varauksellinen ja piti henkilöhahmoja huonosti käsikirjoitettuina ja puisevasti näyteltyinä. ”August on perinyt [Selma Lagerlöfin] romaanista tietyn ulkokohtaisuuden. Runsaiden tapahtumien raportointi, luterilaisen totisesti luonnehditut mutta tosiasiassa hyvin melodramaattiset kohtalon iskut ja värisevät rakkaustarinat eivät oikein löydä muotoaan ja sijaansa samassa kudelmassa.”[5] Saman lehden televisiokriitikko Jukka Kajava kirjoitti televisiosarjan esityksen alla tuntevansa kateutta ruotsalaisia kohtaan, jotka osaavat vuodesta toiseen käsikirjoittaa, ohjata ja roolittaa hienoja tv-eepoksia: ”Työ on hyvin viimeisteltyä ajankuvaan uskovine tyyppeineen ja päähenkilöihin keskittyminen hallittua. Juoni virittyy jäntevästi ihmisten välille, kuten hyvään draamaan kuuluukin. Ja nuo ihmiset ovat näyttelijöittensä harteilla mielenkiintoisia.”[7]