Jevgeni Gabritševski

Jevgeni Georgijevitš Gabritševski (ven. Евгений Георгиевич Габричевский, 1893 Moskova, Venäjä – 5. huhtikuuta 1979 München, Länsi-Saksa) oli venäläinen mikrobiologi, taidemaalari ja piirtäjä.[1]

Lapsuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gabritševskin isä Georgi Norbertovitš Gabritševski oli tunnettu mikrobiologi, Aleksandr-veli taas oli taideasiantuntija ja filosofi. Lapsena Gabritševski sai maalaus- ja kuvanveisto-opetusta tunnetuilta venäläisiltä taiteilijoilta, Aleksei Korinilta, Sergei Volnuhinilta ja Sergei Konjonkovilta.[1]

Mikrobiologina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gabritševski aloitti biologian opinnot, ja työskenteli valmistuttuaan Moskovan yliopistossa Aleksei Severtsovin alaisena. Vuonna 1924 hän lähti Yhdysvaltoihin töihin saatuaan kansainvälisen stipendin ja koulutusministeriön luvan. Gabritševski työskenteli genetiikan uranuurtaja Thomas Hunt Morganin kanssa Columbian yliopistossa. Työkomennusta pidennettiin kaksi kertaa, mutta sen loputtua Gabritševits ei palannut Neuvostoliittoon, vaan muutti Ranskaan, jossa sai töitä Louis Pasteur -instituutissa Pariisissa.[1]

Urallaan Gabritševski erikoistui perinnöllisyyteen ja tutki esimerkiksi banaanikärpästen mutaatioita[2] ja kukkakärpäsiin kuuluvien kimalaisvieraiden värien periytymistä. Hän totesi periytymisen noudattavan Mendelin lakia.[3]

Gabritševski sairastui skitsofreniaan.[4] Biologin ura päättyi sairastumisen takia vuonna 1930, ja seuraavana vuonna hän muutti pysyvästi asumaan mielisairaalaan Münchenin lähelle.[1][5] Toisen maailmansodan aikaan natsit murhasivat Hitlerin käskystä mielisairaita, joten Gabritševskin pikkuveli Juri salakuljetti hänet ulos sairaalasta ja piilotti Münchenissä sijaitsevan kotinsa kellariin.[1]

Taidemaalarina ja -graafikkona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biologin uran päätyttyä Gabritševski alkoi sairaalassa asuessaan taiteilijaksi.[5] Hän maalasi ja piirsi vesiväreillä, peiteväreillä ja musteväreillä fantasiamaisia ja puoliabstrakteja näynomaisia sommitelmia. Hänen töitään ovat esimerkiksi Avaruus (Космос), Maailmankaikkeus (Мирозданье), Valkoiset lohikäärmeet (Белые драконы), Fantasiamaalaus hahmoineen (Фантастический пейзаж с фигурами) ja Ilmestys (Видение).[1] Fantasia-aiheiden lisäksi hän piirsi myös esimerkiksi hyönteisiä.[6]

Vuonna 1960 art brut -taidesuunnan perustanut Jean Dubuffet ja kaksi muuta taidekeräilijää ostivat lähes koko Gabritševskin tuotannon. He järjestivät töistä ensimmäisen näyttelyn Ranskan Alpes-Maritimesissa sijaitsevassa Vansissa. Myöhemmin töitä on ollut esillä esimerkiksi Frankfurt am Mainissa, New Yorkissa ja Lausannessa. Juhlavuonna 1993, jolloin Gabritševskin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta, työt olivat esillä Tretjakovin galleriassa Moskovassa.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Художник Габричевский Евгений Георгиевич ARTinvestment.ru. Viitattu 17.3.2016. (venäjäksi)
  2. ↑ Calvin Bridges: Bibliography library.cshl.edu. Viitattu 22.3.2016.
  3. ↑ Clyde E. Keeler: Recent Work by Gabritschevsky on the Inheritance of Color Varieties in Volucella Bombylans Researchgate. Viitattu 22.3.2016.
  4. ↑ Outsider Art: From the Margins to the Marketplace 15.1.2010. Reaktion Books. Viitattu 17.3.2016. (englanniksi)
  5. ↑ a b Exhibitions in Lausanne Lausanne Tourisme. Viitattu 22.3.2016. (englanti)
  6. ↑ THE BLUE LANTERN: Gabritschevsky Reinvents The Butterfly thebluelantern.blogspot.fi. Viitattu 22.3.2016.