Jia Sidao (kiin.: 賈似道; Wade–Giles: Chia Ssu-tao, 1213 – 1275) oli Kiinan Eteläisen Song-dynastian kansleri dynastian loppuvuosina 1259–1275. Hänen siskonsa oli keisari Lizongin jalkavaimo, mistä oli poliittista hyötyä Jian uralle.[1]Mongolien hyökkäykset johtivat Song-dynastian päättymiseen vuonna 1279, ja sitä ennen kiinalaiset hävisivät ratkaisevia taisteluita muun muassa Xiangyangissa ja Wuhussa. Sotilaalliset tappiot sekä epäonnistunut maareformi ja keisarillisen hovin sisäiset juonittelut heikensivät Jian valtaa, ja hänet surmattiin vuonna 1275.
↑Twitchett, Denis & Fairbank, John K.: The Cambridge History of China, Volume 5 Part One, s. 891. Cambridge University Press, 2009. ISBN 978-0-521-81248-1(englanniksi)
