Johan Gullichsen

Johan Gullichsen
Professori Johan Gullichsen
Professori Johan Gullichsen
Henkilötiedot
Syntynyt28. kesäkuuta 1936
Porin maalaiskunta
Kuollut13. toukokuuta 2023 (86 vuotta)
Somero
Kansalaisuus Suomi
Ammatti diplomi-insinööri, keksijä ja kilpapurjehtija
Arvonimiprofessori

Johan Erik ”Jussi” Gullichsen (28. kesäkuuta 1936 Porin maalaiskunta – 13. toukokuuta 2023 Somero[1]) oli suomalainen diplomi-insinööri, keksijä ja kilpapurjehtija. Hän oli muun muassa Teknillisen korkeakoulun selluloosatekniikan professori.[2] Purjehtijana Gullichsen osallistui vuoden 1964 olympialaisiin. Hän kuului norjalaislähtöiseen Gullichsenin teollisuus- ja kulttuurisukuun.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gullichsen kirjoitti ylioppilaaksi Grankulla samskolasta 1955 ja valmistui Åbo Akademista diplomi-insinööriksi 1962.[2] Hän työskenteli Keskuslaboratorion tutkimusassistenttina (1962–1964) ja tutkijana (1989–). Gullichsen oli Ekonon projekti-insinööri 1964–1971 ja toimi perustamansa Arhippainen, Gullichsen & Co -konsulttiyrityksen toimitusjohtajana vuodesta 1970. Yritys auttoi metsäteollisuusyhtiöitä ratkaisemaan laatuun ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Gullichen toimi Teknillisen korkeakoulun professorina vuosina 1989–1999. Hän johti puunjalostustekniikan laitosta 1990–1992 sekä prosessi- ja materiaalitekniikan laitosta 1993–1996.[2] 1970-luvulla Gullichsen kehitti paperin valmistustavan merkittävällä tavalla uudistaneen ja kierrätyspaperin uusiokäytössä erityisen tärkeän keskisakeusteknologian eli mc-tekniikan. Se on pumppaustekniikka, jonka avulla saadaan kohennettua sellun laatua ja vähennettyä sellun tuottamisen vahingollisia ympäristövaikutuksia. Hän on rekisteröinyt yli 60 patenttia ja julkaissut yli 180 artikkelia.lähde?

Gullichsen oli A. Ahlström Osakeyhtiön hallituksen jäsen 1970–1987 ja puheenjohtaja 1987–1998.[2][3] Lisäksi hän oli Cartiere Bosso SpA:n hallituksen jäsen 1979–1985 ja puheenjohtaja 1985–1993. Gullichsen oli myös Walter Ahlströmin säätiön hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1980, Kämmerer GmbH:n hallituksen jäsen 1981–1993, Artekin hallituksen jäsen 1990–1996 ja Galerie Artekin hallituksen jäsen. Lisäksi hän toimi R. Bäckströmin säätiön puheenjohtajana sekä Suomen luonnonvarain tutkimussäätiön ja Nottbäck-säätiön hallitusten jäsenenä.[2]

Purjehdus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Gullichsen harrasti kilpapurjehdusta 1950-luvulta lähtien.[4] Vuonna 1964 hän osallistui Tokion kesäolympialaisissa 5.5m-luokkaan yhdessä Juhani Salovaaran ja Peter Fazerin kanssa sijoittuen kuudenneksi.[5] Vuonna 2005 Gullichsen miehistöineen saavutti Sydneyssä järjestetyissä 5,5m-luokan MM-kilpailuissa hopeaa.[6]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gullichsenille myönnettiin Vuoden insinöörityöpalkinto 1984 ja Marcus Wallenberg -palkinto 1986.[2][7] Hän toimi Svenska tekniska vetenskapsakademi i Finlandin puheenjohtajana ja oli myös Ruotsin kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian jäsen vuodesta 1987 lähtien. Vuonna 1988 Gullichsen nimitettiin Åbo Akademin kunniatohtoriksi. Hän sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarin kunniamerkin[2] sekä Suomen Paperi-insinöörien yhdistyksen Lampén-mitalin 2004. Gullichsen valittiin paperiteollisuuden Hall of Fameen 2005. Vuonna 2007 hänelle myönnettiin Matti Sundbergin laaturahaston 5 000 euron laatupalkinto.

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin Pihlavassa syntyneen Gullichsenin äiti oli kulttuurivaikuttaja Maire Gullichsen ja isä vuorineuvos Harry Gullichsen. Hänen sisaruksiaan ovat professorit Lilli Alanen ja Kristian Gullichsen. Johanin leski Anna Gullichsen on työskennellyt muun muassa Galerie Artekissa ja heidän tyttärensä Johanna Gullichsen on tekstiilisuunnittelija.[3] 1990-luvun alusta Johan Gullichsen asui puolisonsa kotipaikassa Someron Palikaisissa.[8][9][10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Heikkilä, Markus: Emeritusprofessori Johan Gullichsen on kuollut Yle Uutiset. 15.5.2023. Viitattu 15.5.2023.
  2. ↑ a b c d e f g Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 25. tammikuuta 2019), s. 131View and modify data on Wikidata
  3. ↑ a b Omat kuviot. Avotakka, maaliskuu 2012.
  4. ↑ Täällä Pohjantähden alla (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen 5,5m yhdistys] Viitattu 13.8.2013.
  5. ↑ Olympedia – 5.5 metres, Open www.olympedia.org. Viitattu 15.5.2023.
  6. ↑ Suomen arvokisamitalit 2005 (Arkistoitu – Internet Archive) Urheilumuseo. Viitattu 13.8.2013.
  7. ↑ Arkistoitu kopio Marcus Wallenberg Prize, mwp.org. Arkistoitu 26.1.2019. Viitattu 25.1.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Visa Vilkuna: Lämpöä ja sähköä pienessä mittakaavassa. Maaseudun Tulevaisuus, 19.3.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.3.2015.
  9. ↑ Merja Ryhtä: Johan Gullichsen sijoittaa tutkimukseen, tietotekniikkaan, elinkeinoelämään ja nuorten kehittämiseen. Somero, 5.11.2013, 88. vsk, nro 87, s. 3.
  10. ↑ Mattsson, Ulla: Palikainen on idylli mahtipuiden varjossa Turun Sanomat. 29.8.2004.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]