Johann Walter-Kurau (3. helmikuuta 1869 Jelgava – 19. joulukuuta 1934 Berliini) , tunnettu myös nimillä Johann Walter ja Johans Valters oli latvialainen taidemaalari.[1] Kansallisuudeltaan hän oli baltiansaksalainen.
Walter-Kurau opiskeli taidetta Pietarin taideakatemiassa, missä hän ystävystyi latvialaisten taideopiskelijoiden Janis Rozentālsin ja Vilhelms Purvitisin kanssa. Taideakatemiassa Walter-Kurau omaksui akateemisen realismin, mutta saatuaan vaikutteita Keski-Euroopasta hänen tyylinsä muuttui ensin impressionismiksi ja vähän myöhemmin kohti ekspressionismia. [2]
1900-luvun alussa Walter-Kurauta pidettiin yhtenä lupaavimmista latvialaisista taidemaalareista. Hän muutti vuonna 1906 Dresdeniin eikä enää palannut synnyinmaahansa. Saksassa hän otti käyttöön sukunimen Walter-Kurau ja Berliiniin hän asettui asumaan vuodenvaihteessa 1916–1917. Berliinistä tuli hänelle kotikaupunki loppuelämän ajaksi. Hän teki tuolloin myös monia maalausmatkoja. [3]
Asetuttaan Berliiniin Walter-Kurau työskenteli taideopettajana. Hänen poismenonsa jälkeen muutama hänen oppilaistaan järjesti hänelle Berliinissä muistonäyttelyn. Hänen taiteensa sai lehdissä vaihtelevia arvioita, mutta hänen merkitystään taideopettajana ei kiistetty. [4]
Latvian kansallisen taidemuseon kokoelmissa on 120 Walter-Kuraun teosta. [5]