Johann Wilhelm Hertel (9. lokakuuta 1727 Eisenach – 14. kesäkuuta 1789 Schwerin) oli saksalainen säveltäjä, viulisti ja cembalisti. Hänen isänsä oli muusikko Johann Christian Hertel.[1]
Hertel aloitti kiertämisen isäänsä säestävänä cembalistina 12-vuotiaana. Hän opiskeli viulunsoittoa Carl Höckhin johdolla Zerbstissä. Lisäksi hän sai opetusta Johann Heinrich Heililtä ja Berliinissä Franz Bendalta. Hertel oli Strelitzissä hoviviulistina ja -cembalistina vuosina 1744–1753. Vuodesta 1754 hän oli hovisäveltäjänä Schwerinissä.[1]
Hertelin tuotantoon kuuluu orkesterimusiikkia, lauluja ja suurimuotoisempia vokaalimusiikin sävellyksiä, joihin kuuluu sekä maallisia että hengellisiä teoksia. Hertel kirjoitti kaksi omaelämäkerrallista kuvausta, jotka julkaistiin musiikkitieteilijä Erich Schenkin toimittamina vuonna 1957.[1]