Joinvilleaceae | |
---|---|
Havaijinheiniö (Joinvillea ascendens) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Yläluokka: | Euphyllophyta |
Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Ylälahko: | Yksisirkkaiset Lilianae eli Monocotyledoneae |
Lahko: | Poales |
Heimo: |
Joinvilleaceae Toml. & A.C.Sm. |
Suvut | |
|
|
Katso myös | |
Joinvilleaceae on neljä lajia käsittävä, vähän tunnettu, trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Poales-lahkossa. Heimossa on vain yksi suku: heiniöt (Joinvillea).
Heiniölajit ovat rotevia, heinämäisiä kasveja. Niiden päällysketon pikkukarvat ovat monisoluisia. Lehdet ovat poimuttuneita ja niissä on korvakemaiset muodostumat tai kielekkeet. Kukinto on varsipäätteinen röyhy, jossa on pieniä, kaksineuvoisia kukkia. Kehälehdet ovat vihertävän ruskeita, melko kuivia, ja uloimmat niistä ovat huppumaisia. Hedelmä on kehän suojaama, 1–3-siemeninen luumarja.[1]
Suku/heimo kasvaa Malakan niemimaalta Tyynenmeren saarille ulottuvalla alueella.[1]
Joinvilleaceae muodostaa yhdessä Ecdeiocoleaceae-heimon ja heinäkasvien (Poaceae) kanssa yhteisen kehityslinjan, jota luonnehtivat muun muassa päällysketon eli epidermin pikkukarvat, ilmarakojen käsipainon muotoiset huulisolut, mesofyllin eli lehden sisäsolukon kookkaat ja värittömät solut, luottisolukon sijainti monisoluisissa haaroissa ja eräs inversio viherhiukkasen genomissa. Myös ontto korsivarsi on saattanut kehittyä tässä kladissa. Viimeaikaisen arvion mukaan kladi olisi syntynyt noin 58,6 miljoonaa vuotta sitten.[1]
Heiniöiden (Joinvillea) suvussa on kaksi lajia.[1]