Jokerit | |
---|---|
Historia |
Töölön Vesa (1906–1967) Jokerit (1967–) |
Perustettu | 27. lokakuuta 1967 |
Kaupunki | Helsinki |
Kotiareena |
Helsingin jäähalli Helsinki-areena (1997–2022) Keravan jäähalli (2023–2024) |
– kapasiteetti | 8 200 |
Sarja | Mestis |
Sarjataso | 2. |
Värit | |
Puheenjohtaja | Mikko Saarni |
Päävalmentaja | Risto Dufva |
Kapteeni | Valtteri Filppula |
Omistaja | Jokerit Helsinki Oy |
SM-mitalit | |
Kultaa | 6 (1973, 1992, 1994, 1996, 1997, 2002) |
Hopeaa | 6 (1971, 1983, 1995, 2000, 2005, 2007) |
Pronssia | 2 (1998, 2012) |
Helsingin Jokerit[1] on vuonna 1967 perustettu helsinkiläinen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestiksessä. Vuodet 2014–2022 edustusjoukkue pelasi KHL:ssä ja sitä ennen pääosin Suomen pääsarjassa. Juniorijoukkueet pelaavat Suomen sarjoissa.
Helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen perusti Jokerit vuonna 1967 ostamalla itselleen urheiluseura Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan. Mäkisen pelaajahankintojen ansiosta Jokerit nousi nopeasti huipulle ja voitti Suomen mestaruuden vuonna 1973. Seura ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin ja lopulta putosi vuonna 1987 pääsarja SM-liigasta I-divisioonaan, jossa se pelasi kaksi kautta ennen nousua takaisin. Harry ”Hjallis” Harkimo osti itselleen Jokerien osake-enemmistön helmikuussa 1991, ja seura voitti Suomen mestaruuden vuosina 1992, 1994, 1996 ja 1997. Sen sijaan 2000-luvulla Jokerien menestys oli resursseihin nähden vaatimatonta, vaikka joukkue voittikin vielä yhden Suomen mestaruuden vuonna 2002. Uusien omistajajärjestelyjen myötä Jokerit siirtyi vuonna 2014 venäläisvetoiseen KHL-liigaan, josta se vetäytyi vuonna 2022. Edustusjoukkueen taustalle perustettiin uusi omistajaryhmä, joka palautti Jokerit kaudeksi 2023–2024 takaisin Suomen sarjoihin, Mestikseen.
Historiansa aikana Jokerit on voittanut yhteensä kuusi Suomen mestaruutta, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi se on saavuttanut muun muassa kaksi Euroopan cupin mestaruutta sekä Continental Cupin voiton. KHL:ssä Jokerit saavutti divisioonan mestaruuden vuonna 2016.
Jokerit perustettiin vuonna 1967, kun helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen osti Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan ja otti samalla osan seuran veloista vastuulleen.[2][3] Virallisesti Jokerit aloitti toimintansa 27. lokakuuta 1967, jolloin pidettiin perustamiskokous.[4] Ensimmäinen ottelu oli 7. marraskuuta pelattu harjoitusottelu ylimmällä sarjatasolla pelannutta Upon Palloa vastaan.[5]
Ensimmäiset kaksi kauttaan Jokerit pelasi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomen sarjassa.[2] Kaudeksi 1969–1970 seura nousi pääsarjatasolle SM-sarjaan.[6] Vaikka Jokerit oli 1960-luvun lopulla kehittänyt Helsinkiin Kanada-sarja-nimisen juniorisarjan, omien juniorien sijaan Aimo Mäkinen hankki joukkueeseen maajoukkuetason tähtipelaajia lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jokerit saavutti heti menestystä. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan 1969–1970 Jokerit oli viides, keväällä 1971 toinen, keväällä 1972 neljäs, ja keväällä 1973 Jokerit saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Kaudella 1972–1973 Jokerit pelasi myös taitokiekkoa, josta tuli osa sen identiteettiä.[7]
Mestaruutta seurasi kymmenen vuoden laskukausi, kun uusien mestaruuksien sijaan Jokerit taisteli sarjapaikastaan. Pohjakosketus oli kausi 1977–1978, jolloin Jokerit sijoittui sarjan kymmenenneksi eli viimeiseksi. Joukkue säilytti liigapaikkansa lopulta karsintojen kautta. Seuraa itsenäisesti johtanut Aimo Mäkinen ajautui toisinaan pahoihin velkoihin, mikä heikensi joukkuetta.[8] Impulsiivisena luonteena Mäkinen myös erotti valmentajat, mikäli peli ei kulkenut. Jokerien menestys ei kuitenkaan parantunut.[9] Aimo Mäkinen väistyi seuran johdosta elokuussa 1980.[10]
Reino Ruotsalaisen valmentamana Jokerit teki lyhyen paluun kärkisijoille, kun se kaudella 1982–1983 voitti runkosarjan ja pääsi loppuotteluihin paikallisvastustaja HIFK:ta vastaan. Jokerit johti finaalisarjaa otteluvoitoin 2–0, mutta hävisi sen lopulta 2–3. Heti kauden jälkeen Jokerit palasi sarjataulukon pohjalle. Huono menestys karkotti yleisön, mikä taas heikensi rahantuloa. Vaikeassa taloustilanteessa Jokerien joukkue koostuikin pitkälti nuorista omista kasvateista.[9] Kesällä 1985 Tapani Korpelan johtamaa Jokeriklubin Tukea haettiin kahdesti konkurssiin, mutta tarvittavat varat saatiin lopulta kasaan.[11] Keväällä 1987 Jokerien 18 vuotta kestänyt jakso pääsarjassa päättyi, kun joukkue putosi I-divisioonaan.[9]
Jokerit pelasi I-divisioonassa kaksi kautta, kunnes se nousi takaisin SM-liigaan kaudelle 1989–1990. Joukkuetta vaivasivat kuitenkin talousongelmat, ja kuuden miljoonan markan velat kerännyt seura oli tehdä konkurssin 1990-luvun alussa.[12] Harry ”Hjallis” Harkimo osti itselleen Jokerien osake-enemmistön helmikuussa 1991.[13]
Harkimon aikana panostettiin markkinointiin, ja pelaajahankintoja suoritettiin harkitun onnistuneesti.[14] Hän teki Jokereista brändin.[15] Uusien satsauksien avulla Jokerit nousi huipulle ja voitti keväällä 1992 historiansa toisen Suomen mestaruuden, joka oli pitkälti nuorten omien kasvattien ansiota.[16] Kaudesta 1991–1992 katsotaan myös alkaneen uusi aika seuran historiassa, ja monta vuotta kestäneen ”Jokeri-ilmiön” keulakuvana toimi Teemu Selänne.[17] Jokerit sai taloutensa kuntoon ja teki pitkäjänteistä kehittämistyötä.[18] Vuodet 1992–1997 olivat Jokereille sen historian menestyksekkäimpiä, sillä seura voitti Suomen mestaruuden myös vuosina 1994, 1996 ja 1997 sekä hopeaa vuonna 1995.[19] Lisäksi Jokerit saavutti Euroopan cupin voiton vuosina 1995 ja 1996.[20][21]
Kaudella 1997–1998 Jokerit siirtyi pelaamaan kotiottelunsa Helsingin jäähallista uuteen Hartwall Areenaan. Nimellisesti vahvat joukkueet ja hulppeat olosuhteet eivät kuitenkaan osoittautuneet takeeksi menestykselle. Keväällä 1998 Jokerit saavutti vielä pronssia, mutta vuonna 1999 joukkueen viisi kautta kestänyt mitaliputki katkesi, kun joukkue hävisi puolivälierissä SaiPalle.[22][23] Vuonna 2000 Jokerit ylsi hopealle, mutta vuonna 2001 runkosarjan voittanut joukkue putosi jälleen jo puolivälierissä.[24] Keväällä 2002 Jokerit voitti kuudennen ja viimeisimmän Suomen mestaruutensa.[25]
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolisko oli Jokereille kaksijakoista aikaa. Vuosina 2005 ja 2007 joukkue saavutti hopeaa, mutta vuonna 2006 Jokerit sijoittui vasta sijalle 11, eikä päässyt pudotuspeleihin.[24][26] Jokerit käytti paljon rahaa pelaajahankintoihin, mutta menestys oli satsauksiin nähden vaatimatonta. Talouslehtien mukaan myös seuran talous oli 2010-luvulle tultaessa huonossa kunnossa.[27]
Jokerien 2010-luvun paras saavutus SM-liigassa oli kevään 2012 pronssi.[28] Lisäksi vuoden 2011 European Trophy -turnauksessa joukkue saavutti hopeaa.[29] Kaudella 2012–2013 Jokerit voitti runkosarjan, mutta hävisi puolivälierissä Rauman Lukolle.[30]
Harry Harkimo myi kesäkuussa 2013 Hartwall Areenan suomalais-venäläisille liikemiehille Gennadi Timtšenkolle sekä Arkadi, Boris ja Roman Rotenbergille.[31] Samana vuonna he ostivat myös 49 prosenttia Jokereista, enemmistöosuuden jäädessä Harkimolle.[32] Samassa kesäkuisessa tiedotustilaisuudessa Jokerien ilmoitettiin siirtyvän venäläisvetoiseen KHL-liigaan kaudelle 2014–2015 ensimmäisenä suomalaisena seurana.[33] Jokerien toistaiseksi viimeiseksi SM-liigakaudeksi jäi siten 2013–2014, jossa joukkue putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.[34]
KHL:ään siirtyminen merkitsi seuran pelaajabudjetin merkittävää kasvua.[35][36] Toisella KHL-kaudellaan 2015–2016 Jokerit voitti ensimmäisenä Venäjän ulkopuolisena joukkueena divisioonan läntisessä konferenssissa.[37]
Kritiikki KHL:ää kohtaan voimistui Suomessa Valko-Venäjän mielenosoituksien 2020–2021 aikaan, jolloin Jokerien oli tarkoitus aloittaa kautensa vierasottelulla Minskissä.[38] Venäjän hyökättyä Ukrainaan Jokerit ilmoitti helmikuussa 2022 jättävänsä KHL-kauden kesken ennen pudotuspelien alkua. Useat yhteistyökumppanit olivat ilmoittaneet irtisanovansa sopimuksensa seuran taustayrityksen kanssa. Jokerien kannattajayhdistys Eteläpääty ry oli vaatinut joukkuetta vetäytymään KHL:stä.[39]
Seitsemän täyden KHL-kautensa aikana Jokerit ylsi kolmesti pudotuspelien toiselle kierrokselle ja neljästi ensimmäiselle kierrokselle.[40]
Jokerit vetäytyi KHL:stä huhtikuun 2022 alussa.[41][42] Kaudella 2022–2023 seuran edustusjoukkue ei pelannut lainkaan.[43] Edustusjoukkueen taustalle tuli helmikuussa 2023 Mikko Saarnin johtama omistajaryhmä,[44] ja Jääkiekkoliitto myönsi Jokereille lisenssin Mestikseen.[45]
Jokerien juuret ovat Helsingin Töölössä, sillä seura polveutuu urheiluseura Töölön Vesasta.[46] Mika Wickströmin HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta -kirjassa kuitenkin sanotaan, ettei Jokereista tullut HIFK:n ja HJK:n tapaan kantakaupungin organisaatiota, vaan itähelsinkiläinen ja ennen kaikkea lähiöön muuttaneiden oma seura. Tähän vaikutti Jokerien organisoima juniorisarja Kanada-sarja, jota pelattiin pitkälti Helsingin itäisissä kaupunginosissa. Maalta Helsinkiin muuttaneista monet eivät tunteneet toisiaan lähiöissä, mutta Kanada-sarjan myötä heidän oli mahdollista tutustua toisiinsa poikiensa harrastuksen kautta ja siten sulautua osaksi helsinkiläistä väestöä.[47] Näistä 1970-luvulla muualta Suomesta Itä-Helsinkiin muuttaneista suuri osa oli työväenluokkataustaisia, ja Jokerien ja naapuriseura HIFK:n välistä kilpailua käytiin tuolloin kolmella akselilla: itä–länsi, työväenluokka–porvaristo, suomenkielisyys–suomenruotsalaisuus.[46] Viimeiseen viitaten Jokerit kehitti itselleen 1980-luvun alussa sloganin Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue.[48] Toiminnan alkuvuosina HIFK puolestaan piti Jokereita ”Helsingin KOO-VEEna”, millä viitattiin suosioon työväen ja vasemmistolaisten keskuudessa.[49] Esimerkiksi Jokerien kannattajaksi tunnustautunut vasemmistoliittolainen entinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoo, että hänen kannatuksensa perustuu työläisjoukkue Töölön Vesan kannatukseen työläistaustan takia. KHL-Jokereihin hänen kannatuksensa ei yllä.[50][51]
Kun Hjallis Harkimo alkoi johtaa Jokereita vuonna 1991, seuran uuden identiteetin ytimeksi muuttui Pohjois-Amerikka. Jokereilla oli edelleen Kontulan, Myllypuron ja Vuosaaren suunnalla tuhansia sitoutuneita kannattajia, mutta heidän rooliaan ei Harkimon markkinointisuunnitelmassa korostettu. Jokerit halusi samaistua nyt idän sijasta länteen, Pohjois-Amerikkaan, josta olivat peräisin myös Harkimon liikeideat.[52] Mika Wickström on kirjoittanut, että kun Jokerit muutti Hartwall Areenalle, se lakkasi olemasta leimallisesti itähelsinkiläinen ja varsinkin ”Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue”. Jokerit ei ollut enää pelkkä jääkiekkoseura, vaan siitä oli tullut monitoimihallin pyörittäjä ja monitahoinen urheilu- ja viihdeteollisuusyhtymä, jonka liiketoimet ylsivät ulkomaille saakka.[53]
Jokerien siirryttyä KHL:ään vuonna 2014, seura pyrki muuttamaan brändiään pelkästä helsinkiläisyydestä enemmän koko Suomen joukkueeksi. SM-liigassa Jokerien otteluissa käyneestä yleisöstä 70 prosenttia oli kotoisin pääkaupunkiseudulta, mutta ensimmäisellä KHL-kaudella enää 58 prosenttia.[54] Jokereilla ei ollut enää tarvetta asemoida itseään helsinkiläiseksi joukkueeksi, ja se myös halusi välttää vastakkainasettelua HIFK:n kanssa.[55]
Jokerien 1970-luvulla Itä-Helsingissä tekemä työ tuotti tuloksia myös yleisön muodossa. Jokerien pelejä kävi tuolloin kuitenkin katsomassa ihmisiä ympäri Helsinkiä. He olivat sekä Helsinkiin muuttaneita että kaupungissa pitkään asuneita, sillä seura oli perinyt Töölön Vesan kannattajakunnan. Kannattajat pystyivät myös samaistumaan joukkueeseen, sillä muutaman helsinkiläispelaajan ympärille ostettu pelaajisto vastasi Jokerien yleisöä. Seuran lyhyt ikä ja puuttuvat perinteet eivät häirinneet, sillä kaupunkiin muuttaneilla oli Helsingissä yhtä vähän perinteitä kuin Jokereillakin. Kaupunkiin haluttiin sopeutua ja luoda oma perinne helsinkiläiselle perustalle. Naapuriseura HIFK:n ruotsinkielinen kulttuuri koettiin erityisesti Helsinkiin muuttaneiden Jokeri-kannattajien keskuudessa ylpeäksi, ylenkatsovaksi ja hieman yläluokkaiseksi. Se ei sopinut heidän ajatusmaailmaansa, sillä se ei poistanut heidän uudessa kaupungissa tuntemaansa sivullisuutta ja pientä alemmuudentunnetta.[56] 1980-luvun alkupuolella Jokerien heikko menestys aiheutti sen, että Itä-Helsinkiä lukuun ottamatta joukkue menetti suosiotaan nuorten keskuudessa.[57]
Seuran nykymuotoinen fanitoiminta sai alkunsa kaudella 1987–1988, jolloin Jokerit pelasi ensimmäistä kauttaan I-divisioonassa. Vaikeat ajat yhdistivät joukkueen kannattajia.[58] Lisäksi I-divisioonaan putoaminen aiheutti sen, että suurin osa Helsingin jäähallin paikoista oli numeroimattomia. Tällä tavoin nuoret kannattajat pääsivät muodostamaan ryppäitä, jotka tiivistyivät ja laajenivat. Fanitoiminta oli aluksi täysin omaehtoista. Kannattajat matkustivat ja kannustivat keskenään, ja julkaisivat omaa Mahtivärkki-nimistä lehteään. Jokerit Fan Club perustettiin Jokerien noustessa takaisin SM-liigaan. Helsingin jäähallissa Jokerien fanikatsomo sijaitsi katsomossa A3.[59]
1990-luvun alussa Jokerit nautti suurinta suosiotaan edelleen Itä-Helsingissä, mutta vanhat rajat alkoivat murentua. Jokereista alkoi tulla yleisesti koko pääkaupunkiseudun joukkue ja ihmisiä saapui otteluihin tasaisesti ympäri Uuttamaata. Jokerien kannatus levisi ympäri Suomea, mikä oli uutta, sillä maaseudulla helsinkiläisyydestä ja helsinkiläisistä joukkueista ei yleensä ollut pidetty. Myös naisten määrä katsomossa lisääntyi. Lisäksi vanha kieliraja HIFK:n kanssa alkoi murentua, sillä Jokerien kannattajiin kuului entistä enemmän ruotsinkielisiä henkilöitä. Tätä kaikkea alettiin kutsua Jokeri-ilmiöksi, joka oli pohjimmiltaan nuorisoliikettä, mutta hurmos iski uudelleen myös iäkkäämpiin kannattajiin, joiden innokkuus oli hieman vähentynyt 1980-luvun vaikeina vuosina.[60]
Stereotyyppisen käsityksen mukaan Jokerien kannattajat asuvat Itä-Helsingissä ja Vantaalla. Vaikka vanhat rajalinjat pitävät edelleen jossain määrin paikkansa, on Helsingin jääkiekkojoukkueiden keskinäinen kannatus pääkaupunkiseudulla nykyisin melko tasaista. Myyttiä rikkoi esimerkiksi Helsingin Sanomien tutkimus helmikuussa 2013. Sen mukaan Helsingin kantakaupungissa Jokerien kausikorttiosuus oli vain parikymmentä kappaletta HIFK:ta alhaisempi, kun taas Itä-Helsingissä IFK:n kannattajia oli lähes puolet. Mika Wickströmin mukaan suomalainen yhteiskunta on muuttunut ja kansankerrostumat sekoittuneet voimakkaasti toisiinsa.[46]
Nykyisin Jokerien suurin faniorganisaatio on nimeltään Eteläpääty ry. Old Chiefs on puolestaan seuran iäkkäämmille kannattajille tarkoitettu yhdistys. Lisäksi vuosina 2004–2010 oli toiminnassa Ultras Jokerit -niminen kannattajaryhmä, joka toisinaan sai osakseen negatiivista julkisuutta.[61][62] Jokerit Fan Club aktivoitui uudelleen kaudella 2019–2020.[63]
Vuonna 2012 Jokerien kannattajat perustivat Jokerit FC -nimisen jalkapallojoukkueen, joka on pelannut Suomen alasarjoissa.[64] Faneilla on myös oma salibandyjoukkue nimeltään Jokerit Salibandy, joka osallistuu Suomen Salibandyliiton sarjoihin.[65]
Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asui 115 000 Jokerit-henkistä kuluttajaa. Kesäkuussa 2013 Jokereilla oli runsaat 60 000 Facebook-tykkääjää, yli 7 000 Twitter-seuraajaa ja lähes 3 000 YouTube-kanavan tilaajaa.[66] SM-liigakaudella 2013–2014 Jokerien kotiottelujen yleisökeskiarvo oli 9 252 katsojaa, kun liigan keskiarvo oli 4 974. Jokerien keskiarvo oli samalla yhdeksänneksi suurin Euroopassa KHL-joukkueet mukaan lukien.[67] Ensimmäisellä KHL-kaudella 2014–2015 keskiarvo kasvoi. Jokerit keräsi ottelua kohden keskimäärin 10 932 katsojaa, mikä oli KHL:n toiseksi ja Euroopan seitsemänneksi eniten.[68] Kauden 2016–2017 jälkeen Jokereilla oli ollut kolme kautta peräkkäin Pohjoismaiden suurin yleisökeskiarvo.[69] Kauden 2017–2018 runkosarjassa Jokerien kotipeleissä kävi keskimäärin 10 415 katsojaa, mikä oli edelleen eniten Pohjoismaissa sekä kolmanneksi eniten KHL:ssä SKA Pietarin ja Dinamo Minskin jälkeen. Koko Euroopan vertailussa Jokerit oli kuudes.[70]
Radio City järjesti huhtikuussa 2014 kyselyn, jossa 1 699 miespuolisen vastaajan voimin selvitettiin Suomen vihatuinta ja rakastetuinta urheiluseuraa. Jokerit äänestettiin ylivoimaisesti vihatuimmaksi seuraksi, sillä se keräsi kolme kertaa enemmän ääniä kuin toiseksi sijoittunut HIFK. Rakastetuimman seuran listalla Jokerit sijoittui neljänneksi Kärppien, HIFK:n ja Tapparan jälkeen.[71] Lisäksi elokuussa 2006 Jokerit oli äänestetty inhotuimmaksi SM-liigaseuraksi Iltalehden järjestämässä kyselyssä, johon vastasi 2 500 henkilöä. Voitto oli ylivoimainen, sillä Jokereita äänesti lähes neljä vastaajaa kymmenestä, toiseksi sijoittuneen HIFK:n kerätessä hieman yli 14 prosenttia äänistä.[72]
Jokerit arvioitiin Kauppalehden vuonna 2017 julkaisemassa tutkimuksessa Suomen kolmanneksi tunnetuimmaksi urheilubrändiksi Suomen jääkiekkomaajoukkueen ja Kimi Räikkösen jälkeen.[73]
Jokerien pelillisenä tavaramerkkinä on pidetty taitokiekkoa.[74] Päävalmentaja Matti Lampainen toi sen Jokereihin 1970-luvun alussa, ja seura piti siitä vuosien saatossa tiukasti kiinni. Lampaista eivät kiehtoneet kankeat ja isokokoiset fyysiset pelaajat, vaan he saivat olla kuinka pieniä tahansa, kunhan omasivat riittävästi taitoa. Tästä esimerkkinä Jokerien ”nallipyssyketju”: Timo Turunen (164 senttiä), Pentti Hiiros (172 senttiä) ja Timo Kyntölä (171 senttiä).[75] Lampainen korosti pelaajien omakohtaista ajattelua ja henkilökohtaisia oivalluksia.[76] Joukkue luisteli paljon, syötteli tarkasti ja nopeasti sekä pelasi hiottuja kuvioita. Helsinkiläisyleisölle tarjottiin HIFK:n fyysisen pelityylin rinnalle selkeä vaihtoehto.[77] Taitokiekosta pitävät valmentajat ja juniorit alkoivat hakeutua Jokereihin.[76]
Myös Aimo Mäkinen vetosi näyttävän jääkiekon puolesta:
»Me pyrimme tarjoamaan yleisöllemme rehtiä ja vauhdikasta jääkiekkoa. Ja tämän talven kiekkokautena tulette näkemään vauhdikasta ja ajoittain railakastakin peliä. Parannamme asemaamme mestaruussarjan kärkipäässä. Siksi pelaamme paremmin ja Te viihdytte.»
(Aimo Mäkinen[78])
Lampaisen seuraaja Rauli Virtanen yritti myöhemmin 1970-luvulla muuttaa Jokereita fyysiseksi joukkueeksi. Se kuitenkin epäonnistui, ja samoin kävi Matti Väisäselle vuosikymmenen lopulla. Virtasen olisi pitänyt vaihtaa kaikki pelaajat, eikä Väisäsenkään joukkueesta löytynyt tarpeeksi fyysisiä pelaajia. Jokereilla ei ollut halua muuttaa hyväksi havaittua järjestelmää.[75] Tämän on kuitenkin sanottu aiheuttaneen sen, että vasta 1990-luvulla Jokerit ei enää hävinnyt voimassa ja taklauspelissä millekään SM-liigajoukkueelle.[8] Seppo Aalto kirjoitti vuonna 1992 ilmestyneessä Jokerit liukkaalla jäällä -kirjassaan, että ”Jokerit on tunnettu taitopelijoukkue, joka ei turhaan tappele ja jäähyile”.[79]
Jokerit pelaa kotiottelunsa Helsingin jäähallissa,[80] jonka yleisökapasiteetti on 8 200 katsojaa.[81] Mestis-kauden 2023–2024 runkosarjan kotiotteluistaan 13 Jokerit pelasi Helsingin jäähallissa ja 11 Keravan jäähallissa.[82][83] Jokerien varsinainen kotihalli on syksyllä 2023 valmistunut Herttoniemen jäähalli, jossa joukkue harjoittelee.[84][85]
Jokerit pelasi kotiottelunsa vuoteen 1997 asti Helsingin jäähallissa.[86] Samana vuonna se siirtyi pelaamaan Hartwall-areenaan.[87] Osa areenan osakkeista oli kansainvälisillä pakotelistoilla olevien venäläisten henkilöiden omistuksessa. Oy Hartwall Ab ilmoitti maaliskuun alussa 2022 irtisanoneensa markkinointiyhteistyösopimuksen Helsinki Halli Oy:n kanssa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Areenan uudeksi nimeksi tuli Helsinki Halli.[88][89] Jokerien A-, B- ja C-juniorit siirtyivät pelaamaan Pirkkolan jäähalliin.[90]
Jokerit siirtyi vuonna 2011 ensimmäisenä eurooppalaisseurana käyttämään turvakaukaloa, jossa laidat joustavat.[91]
Jokerit koostuu nykyisin kahdesta erillisestä organisaatiosta. Juniorijoukkueita hallinnoi Helsingin Jokerit ry.[92] Edustusjoukkuetta pyörittävä osakeyhtiö maksaa yhdistykselle nimen ja logon käyttöoikeudesta.[93]
Jokerit vuonna 1967 perustanut Aimo Mäkinen vetäytyi seuran edustusjoukkueesta vuonna 1980. Tilalle tuli HJK:n junioripuolen vetäjä Tapani Korpela ja hänen kokoama taustaryhmänsä Jokeriklubin Tuki ry.[87] Mäkinen jatkoi Helsingin Jokerit ry:n johtajana. Seuran talousongelmat pahenivat. 1980-luvun edetessä Jokereita johtaneet kaksi yhdistystä ja niiden johtajat eivät päässeet enää yhteisymmärrykseen seuran asioista, ja Jokerit oli ajautumassa konkurssiin.[94]
Osakeyhtiömuotoisena Jokerien edustusjoukkue on toiminut vuodesta 1988, jolloin Jokeri-Hockey Oy osti seuran Jokeriklubin Tuki ry:ltä. Oston taustalla olivat talousvaikeudet ja joukkueen putoaminen SM-liigasta I-divisioonaan. Jokereista tuli samalla Suomen ensimmäinen osakeyhtiömuotoinen jääkiekkoseura.[95][96] Jokeri-Hockey Oy:n taustalla olivat tuolloin muun muassa Kalervo Kummola, Martti Larva, Kimmo Leinonen ja Jyrki Otila.[94] Kummola toimi osakeyhtiön pääomistajana sen ensimmäiset vuodet 1988–1991.[97]
Harry ”Hjallis” Harkimo osti 1990-luvun alussa ensin kuusi prosenttia Jokeri-Hockeyn osakkeista. Osakeyhtiö oli tehnyt kahden edellisen kauden aikana 5,6 miljoonan markan tappiot. Helmikuussa 1991 hän omisti yhdessä Henrik de la Chapellen kanssa Jokeri-Hockeyn osakkeista jo 74 prosenttia. Harkimon tavoitteena oli tehdä Jokereista menestyvä yhtiö, joka olisi velaton kolmessa vuodessa.[87] Jokereista tuli perheyritys, jota johti aviopari Hjallis ja Leena Harkimo. Leena työskenteli yhtiön toimitusjohtajana. Jokeri-Hockey Oy:n markkinointipäällikkönä aloitti vuonna 1993 Matti Virmanen.[15] 1990-luvun menestysvuosinaan Jokerit sai taloutensa kuntoon ja sen toiminta oli pitkäjänteistä.[18]
Vuosina 1990–1991 ja 1997 edustusjoukkue myytiin uudelle yhtiölle, Jokerit HC Oy:lle, ja vuokrattiin takaisin. Jokeri-Hockey Oy luopui urheilutoiminnasta vuonna 1994 ja jatkoi fanituotteiden myyjänä. Vuosina 2011–2013 edustusjoukkueen omisti Helsinki Halli Oy, joka omisti myös Hartwall-areenan 1997–2013.[98]
Helsinki Halli Oy:n jälkeen Jokerien edustusjoukkueen taustaorganisaatioksi tuli keväällä 2013 perustettu Jokerit Hockey Club Oy.[99] Siinä omistus jaettiin Hjallis Harkimon ja suomalais-venäläisen, Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin Arena Events Oy:n kesken niin, että Harkimolla oli 51,02 prosentin enemmistöosuus, kunnes toukokuussa 2019 Jokerit osti kokonaan Jari Kurri.[100] Harkimo osti itselleen Timtšenkon ja Rotenbergin osakkeet, jotka hän omien osakkeidensa tavoin myi Kurrille. Hartwall Arenan omistus pysyi ennallaan, ja Arena Events Oy omisti sen osakkeista 44,89 prosenttia.[100]
Kesäkuussa 2019 Kurri myi 40 prosentin osuuden Jokereista venäläisomisteiselle nikkeliyhtiö Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle, joskin myyntiä markkinoitiin Kurrin tiedotteessa siten, että Jokerit palaisi täysin suomalaisomistukseen.[101] Käytännössä toiminnan rahoitti oligarkki Vladimir Potanin.[102]
KHL:ssä pelatessaan Jokerit teki vuosittain miljoonatappioita.[103] Yhteensä tappiota kertyi kahdeksan kauden aikana lähes 98 miljoonaa euroa. Norilsk Nickel Harjavalta Oy alaskirjasi Jokereihin kulutettua rahaa vuosina 2019–2021 yhteensä 36,364 miljoonaa euroa.[104] Harkimon mukaan omistajavaihdoksen yhteydessä entiset venäläisomistajat kuittasivat 57 miljoonan euron arvoisen pääomalainan.[105]
KHL-aikana Jokerien jääkiekkojoukkue nähtiin merkittäväksi KHL:n, Venäjän ja Vladimir Putinin hallinnon markkinoinniksi.[106] Norilsk Nickelin toimitusjohtaja ja pääomistaja Vladimir Potanin on osallistunut muun muassa Sotšin olympiahankkeeseen ja tukenut Venäjän jääkiekkomaajoukkuetta sekä urheilua ja liikuntaa laajasti. Hän perusteli sponsorointia kansanterveydellä ja mielialan vahvistamisella.[107] Timtšenkon ja Rotenbergin perheet rahoittivat Jokerien pelaamista kymmenillä miljoonilla, mikä oli Venäjälle tärkeää vaikuttamista.[108]
Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen Jokerit Hockey Clubin omistus siirrettiin pian sataprosenttisesti Kurrin yhtiölle Jack Promotions Oy.[104]
KHL:stä lähdön jälkeen Teemu Selänne ilmoitti olevansa mukana Jokerien edustusjoukkueen palauttamisessa Suomen sarjoihin ja sijoittavansa siihen rahaa,[109] Hänen johtamansa sijoittajaryhmä Naurava Narri Oy vetäytyi kuitenkin elokuussa neuvotteluista Helsingin Jokerit Ry:n kanssa.[110] Yhdistys puolestaan kertoi samoihin aikoihin, että sillä on edelleen sopimus Jokerit-tavaramerkistä Jokerit Hockey Club Oy:n omistavan Jari Kurrin kanssa.[111] Pian Helsingin Jokerit ry tiedotti, että se on luovuttanut tavaramerkin hallinnoinnin uudelle taustayhtiölle, jonka päämääränä on palauttaa Jokerit suomalaiseen sarjajääkiekkoiluun kaudelle 2023–2024. Yhdistys itse oli yksi uuden taustayhtiön osaomistajista.[112] Jari Kurri vahvisti, ettei hän ole enää mukana Jokereissa.[113]
Edustusjoukkueen uudeksi taustayhtiöksi perustettiin vuonna 2022 Team Jokerit Oy. Yhtiön omisti yksin Hjallis Harkimon poika Joel Harkimo.[114] SM-liiga oli kuitenkin vaatinut Jokereita katkaisemaan taloudelliset ja omistajuuteen liittyvät kytkökset KHL:ään,[115] jolloin Team Jokerit Oy:n toiminnan esteeksi muodostui Harkimoiden aiempi suhde seuran KHL-joukkueeseen.[116] Team Jokerit Oy purki tavaramerkkisopimuksen ry:n kanssa helmikuussa 2023,[44] ja huhtikuussa Team Jokerit asetettiin konkurssiin.[117]
Uudeksi taustayhtiöksi tuli helmikuussa 2023 Mikko Saarnin johtama omistajaryhmä, jolle Team Jokerit Oy luovutti Jokerien logon- ja nimenkäyttöoikeuden[117]. Omistajiin kuuluvat muun muassa Jokerit-taustaiset NHL-pelaajat Ossi Väänänen, Teuvo Teräväinen ja Esa Lindell. Muita alkuvaiheen omistajia ovat Markus Selin, Timo Mäkelä, Max Seeck ja Helsingin Jokerit ry. Lisäksi uusi taustayhtiö järjestää osakeannin.[44] Yhtiö nimettiin keväällä 2023 Jokerit Helsinki Oy:ksi.[98] Toimitusjohtaja oli Antti-Jussi Niemi ja urheilutoimenjohtaja Olli-Pekka Yrjänheikki.[118] Jokerit tiedotti toukokuussa 2024, että Niemi ei jatka toimitusjohtajana.[119]
Tunnusluvut 2013–2022 | ||||
---|---|---|---|---|
Tilikausi | Liikevaihto | Tulos | Omavaraisuusaste | Henkilöstö |
2013 | 18 409 000 € | −40 000 € | ||
2014 | 6 889 000 € | −3 950 000 € | −42 % | 61 |
2015 | 11 597 000 € | −13 399 000 € | −153 % | 75 |
2016 | 10 224 000 € | −15 384 000 € | −1 045 % | 75 |
2017 | 7 669 000 € | −14 867 000 € | −2 200 % | 75 |
2018 | 12 164 000 € | −12 481 000 € | −2 210 % | 75 |
2019 | 14 400 000 € | −11 300 000 € | 75 | |
2020 | 13 987 000 € | −10 917 000 € | −688 % | 68 |
2021 | 9 241 000 € | −10 233 000 € | −695 % | 70 |
2022 | 13 530 000 € | −4 881 000 € | 70 % | 70 |
Jokerien alkuperäisen logon suunnitteli Ateneumista valmistunut ja Yleisradion kuvittamossa työskennellyt Jorma Hinkka. Jokerien perustamiseen vahvasti osallistunut Töölön Vesa -aktiivi Raimo Kähkönen oli saanut hänestä suosituksen Yleisradiossa työskenneeltä puolisoltaan. Kähkönen antoi Hinkalle nipun erilaisia jokerikortteja, joiden pohjalta hänen piti tehdä oma versionsa. Palkkioksi Hinkka sai vapaalippuja Jokerien kotiotteluihin. Ne jäivät kuitenkin käyttämättä, sillä Hinkka ei ollut kiinnostunut jääkiekosta.[123]
Vuonna 1983 otettiin käyttöön uusi logo, jossa Jokerien perinteinen tunnus oli koristeltu kanadalaistyyppisin vauhtiviivoin. Tapani Korpelan johtama seura pyrki tekemään sillä eron entiseen Aimo Mäkisen Jokereihin.[124] Logo oli käytössä vuoteen 1988, jolloin palattiin alkuperäiseen tunnukseen.[125] Vuosina 1998–2000 oli käytössä Niken suunnittelema logo.[126] KHL-aikoina Jokereilla oli käytössä hieman erilainen logovariaatio.[127]
Vuonna 1997 The Hockey News valitsi Jokerien logon maailman parhaaksi seuratunnukseksi.[128]
Jokerien alkuperäiset pelipaidat olivat väriltään sinisiä ja valkoisia. Sininen paita korvattiin punaisella vuonna 1973, mutta siniseen palattiin vuonna 1981. Siniset ja valkoiset paidat syrjäytettiin toistamiseen vuonna 1989, jolloin paitojen väreiksi vaihdettiin vihreä–sininen ja vihreä–valkoinen. Kaudelle 1992–1993 paidan väriksi muutettiin vihreä–violetti, josta tuon kauden jälkeen tuli ainoa käytettävä paita.[126] Vihreä-violetin paidan kanssa Jokerit käytti vuosina 1994–1997 väriltään hopeisia kypäriä, joita kutsuttiin ”Hackmanin kattiloiksi”.[129]
Jokerit solmi vuonna 1997 viisivuotisen sopimuksen Niken kanssa, joka jatkossa toimitti niin peliasut kuin varusteetkin. Samalla päättyi pitkäaikainen Koho-yhteistyö.[130] Jokerit palasi seuraavalla kaudella 1997–1998 alkuperäisiin sinisiin ja valkoisiin paitoihin.[126] Paitojen mainoksia pienennettiin. Niken valmistamat uudet peliasut olivat osa laajempaa uudistusta, jossa Jokerit muun muassa siirtyi pelaamaan Hartwall-areenaan.[130]
Lokakuussa 2012 Jokerit pelasi 45-vuotisjuhlaottelussaan Ilvestä vastaan punakeltaisessa pelipaidassa. Inspiraation siihen antoivat fanit, jotka olivat tuoneet punakeltaisuutta esille kaikessa toiminnassaan. Seuran kuvaajan Matti Korven suunnittelemaa paitaa käytettiin alun perin vain tässä ottelussa.[131] Kannattajiensa toiveesta Jokerit otti punakeltaisen asun kolmospeliasuksi kaudelle 2013–2014.[132]
Vuoden 2014 Talviklassikossa Jokerit esiintyi edeltäjänsä Töölön Vesan peliasua muistuttavissa vihreissä paidoissa. Jokerit pelasi historiansa ensimmäisessä ottelussa nimenomaan Vesan vanhoissa pelipaidoissa, koska Jokerien omat asut eivät olleet vielä valmistuneet.[133]
Jokerit luopui pitkäaikaisesta sinisestä kotipaidastaan jälleen kaudella 2019–2020 ja siirtyi käyttämään keltaisia ja mustia paitoja. Puheenjohtaja Jari Kurrin mukaan uudistuksella haluttiin tuoda seuran perinteistä logoa paremmin esille sekä saada punakeltaisia värejä näkyville.[134] Vieraspaita säilyi valkoisena, mutta sitäkin uusittiin.[135]
Palattuaan Suomen sarjoihin kaudeksi 2023–2024 Jokerien edustusjoukkue alkoi käyttää jälleen kirkkaansinistä paitaa. Jokerit suunnitteli paidat yhteistyössä varustekumppaninsa Warriorin kanssa, ja myös kannattajien toiveita huomioitiin. Jokerien juniorijoukkueet olivat käyttäneet kirkkaansinistä paitaa jo edelliskaudella.[136] Helsingin jäähallissa pelattavissa runkosarjan kotiotteluissaan Jokerit käyttää 1990-luvun asua mukailevaa retroasua. Sen päävärit ovat vihreä ja violetti, ja kypärät ovat hopeiset.[137] Asulla kunnioitettiin paluuta Helsingin jäähalliin. Jokerit oli aikoinaan luopunut vihreä-violetista asusta sieltä lähdettyään.[129] Vastaavantyyppisiä retroasuja Jokerit käytti myös seuraavalla kaudella.[138]
Kotiotteluissa jokaisen Jokerien tekemän maalin jälkeen soitetaan pätkä The Rocky Orchestran esittämää kappaletta ”Gonna Fly Now”. Toisinaan maalilauluna on ollut saman kappaleen vaihtoehtoisia versioita. Lisäksi kauden 2003–2004 muutamassa ensimmäisessä pelissä Jokerien maalilauluna soi Rob Zombien kappale ”Never Gonna Stop”, mutta fanien vastustuksen vuoksi tilalle palautettiin ”Gonna Fly Now”.[139][140]
Eräs seuran tunnuskappaleista on Problems?-yhtyeen esittämä ”Katupoikien laulu”, joka 1980-luvun lopussa soitettiin ennen erien alkua.[139] Eräänlaisen tunnuskappaleen asemaan on noussut myös R.L. Burnsiden ”It’s Bad You Know”, jota on soitettu ennen erien alkua 2000-luvun alusta saakka.[140] Virallisiin kannustuslauluihin lukeutuu Freud Marx Engels & Jungin vuonna 1991 levyttämä kappale ”Jokerit!”.[140]
Jokerit kaudella 2024–2025 | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Kokoonpano | Valmentajat | |||||
Maalivahdit
Puolustajat
|
Hyökkääjät
|
Päävalmentaja Apulaisvalmentajat
Lähde: jokerit.fi jokerit.fi. |
|
|
|
|
|
|
Jokerit on jäädyttänyt kunnianosoituksena kaikkiaan seitsemän pelaajansa pelinumeron. Jäädyttämisen myötä pelinumero poistetaan käytöstä joukkueessa.
Virallisesti jäädyttämättömät, mutta käytöstä poistetut pelinumerot
Sarja | Sijoitus | Kaudet | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot | TM | PM | Pisteet |
SM-sarja/SM-liiga[176] | 9. | 43 | 1 973 | 956 | 276 | 741 | 6 926 | 6 105 | 2 519 |
I-divisioona/Mestis[176] | 40. | 2 | 88 | 50 | 10 | 28 | 471 | 355 | 110 |
Tilastossa on esitetty viimeiset kymmenen kautta.
|
Selitteet
|
Jokerien nuorisokiekkoilu syntyi, kun tamperelainen kirjapainoalan yrittäjä Kalervo Lindgren muutti 1960-luvun lopulla Itä-Helsinkiin ja alkoi ihmetellä järkevän tekemisen puutetta helsinkiläispoikien keskuudessa. Tamperelaisen silmin kaupungin juniorikiekkoilu oli täysin lamassa. Helsinkiläisseurat huolehtivat vain edustusjoukkueista, kun Tampereella sosiaalikiekkoa pelasi vuosittain 1 200–1 500 poikaa. Niinpä alkoi kehittyä ajatuksia tamperelaismallisen kaupunkisarjan perustamisesta myös pääkaupunkiin. Tämän pohjalta syntyi Kanada-sarja. HJK ei ensimmäisenä idealle syttynyt, mutta Jokerien Aimo Mäkisellä oli valmiina myönteinen vastaus. Hänen unelmana oli täysin omista kasvateista koostuva edustusjoukkue. Timo Haapaniemestä tehtiin junioripäällikkö, jonka tehtäväksi tulivat käytännön järjestelyt.[205]
Ensimmäinen kokoontumistilaisuus järjestettiin Itä-Helsingissä Myllypuron koululla, ja paikalle saapui lähes viisisataa jääkiekkoilijan alkua.[205] Kanada-sarja käynnistyi talvella 1969,[78][206] jolloin siihen osallistui viisisataa pelaajaa kuudesta Helsingin kaupunginosasta sekä Espoon Tapiolasta, jossa seuraavana vuonna aloitettiin itsenäisenä Jäähongan junioritoiminta. Seuraavina vuosina Kanada-sarja kasvoi. Kaudella 1971–1972 pelaajia oli 32 joukkueessa lähes tuhat, ja parissa vuodessa kortistoon oli tullut 1 500 juniorin nimet. Parhaimpana vuotena sarjaan osallistui 42 joukkuetta neljässä ikäluokassa. Heistä kaikkiaan kymmenen pelasi myös Jokerien edustusjoukkueessa.[205]
Kanada-sarjaa pelattiin kaikkiaan kahdeksan vuotta. Joukkueiden nimet tulivat suoraan NHL:stä: Myllypuron Detroit Red Wings, Vuosaaren Toronto Maple Leafs, Kulosaaren Minnesota North Stars, Puotilan Montreal Canadiens, Jakomäen New York Rangers, Kontulan Ottawa Silver Seven, Herttoniemen Chicago Black Hawks sekä Lauttasaaren Boston Bruins, joka tuli sarjan ainoana joukkueena Kulosaaren sillan länsipuolelta. Joukkueissa pelasi lukuisia tulevia huippupelaajia Jari Kurrista lähtien. Laaja kasvatustyö tuotti tulosta, ja Jokerit alkoi menestyä juniorisarjoissa.[205][207] Jokerit voitti Suomen-mestaruuden D-junioreissa ensimmäisen kerran vuonna 1973 sekä E-, C- ja B-pojissa vuosina 1975–1976.[208] Ensimmäiset edustusjoukkueeseen yltäneet omat kasvatit olivat Kurri ja Timo Blomqvist kaudella 1977–1978.[209]
Jokerien junioritoiminnasta vastaa lapsi- ja nuorisojääkiekkoseura Helsingin Jokerit r.y. Joukkueita on G1-junioreista lähtien, ja nuorimmat niistä kootaan pelaajien ollessa noin 6-vuotiaita. Alle kouluikäisille järjestetään ohjelmaa luistelukoulussa. Seura tarjoaa toimintaan mukaan tulleille lapsille mahdollisuuden jääkiekon harrastamiseen. Lapsi opetetaan lajin perustaitoihin, terveisiin elämäntapoihin, toiset huomioivaan ryhmätoimintaan sekä tarjotaan mahdollisuus tasapainoiseen kasvuun osana urheilujoukkuetta. Lopullisena tavoitteena on myös tuottaa uusia pelaajia edustusjoukkueen käyttöön. Seura kuitenkin korostaa, että valtaosalle lapsista jääkiekko on vain hyvä harrastus.[210]
»Uusia Jari Kurreja ja Teemu Selänteitä ei synny joka vuosi, mutta heidän tavoin me kaikki voimme kantaa ylpeänä Jokeri-paitaa kaukalossa ja sen ulkopuolella. Se on sitä hyvää, rehtiä ja positiivista Jokeri-henkeä jonka eteen seuramme tekee junorityötä monin eri tavoin ja pyrkii uudistumaan ja uudistamaan suomalaista juniorijääkiekkoa.»
(Helsingin Jokerit r.y.[210])