Jokioinen

Jokioinen
Jockis

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°48′15″N, 023°29′10″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Forssan seutukunta
Kuntanumero 169
Hallinnollinen keskus Jokioisten keskustaajama
Perustettu 1873
Kokonaispinta-ala 181,94 km²
290:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 180,42 km²
– sisävesi 1,52 km²
Väkiluku 4 879
169:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 27,04 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 58,2 %
– yli 64-v. 27,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,1 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,5 %
Kunnallisvero 8,70 %
179:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 8,4 % (2019[6])
Kunnanjohtaja Jukka Matilainen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • Vihr.
8
7
5
4
2
1
www.jokioinen.fi

Jokioinen (ruots. Jockis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa suunnilleen keskellä Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamaa kolmiota. Kunnassa on 4 879 asukasta,[2] ja sen pinta-ala on 181,94 km², josta 1,52 km² on vesistöjä.[1]

Jokioisilta itään on Forssan kaupunki, jonka keskustaan on matkaa noin yhdeksän kilometriä. Muita naapurikuntia ovat Tammela, Somero, Ypäjä ja Humppila.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioinen on osa Forssan seutukuntaa ja työssäkäyntialuetta ja luetaan perinteisesti myös osaksi Lounais-Hämettä yhdessä Forssan seutukunnan kuntien ja näihin pohjoisessa ja etelässä rajoittuvien Urjalan ja Someron kanssa.

Luonnonympäristöltään Jokioinen on vähäjärvistä viljelymaisemaa, jota hallitsevat laajat, pelloksi raivatut savikot ja paikoin näiden väliin jäävät kalliosydämiset moreeniselänteet.[8] Noin puolet Jokioisten pinta-alasta on metsää ja puolet peltoa. Kunnan keskiosissa vaihtelua maisemaan tuo Humppilasta Tammelaan jatkuva harjujakso, johon Jokioisissa kuuluu Kirmunharju Rehtijärven rannalla.

Jokioisten keskeisin vesistö on kunnan ja sen keskustaajaman halki virtaava Loimijoki. Pienempiä vesiä ovat Loimijokeen pohjoisesta laskeva Jänhijoki ja siihen laskeva Rehtijärvi. Etelästä Loimijokeen laskee Tammelan Torronsuosta alkunsa saava Haapajoki, jonka valuma-alueella ei ole järviä. Pohjoisessa Jokioisten ja Forssan rajajokena virtaa Forssan Koijärvestä alkunsa saava Loimijoen sivujoki Kojonjoki, joka laskee Loimijokeen Alastarolla Loimaalla. Toinen Jokioisten järvistä on Kojonjokeen laskeva Kiipunjärvi Kiipun kylässä Jokioisten ja Humppilan rajalla.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten kautta kulkevat valtatiet 2 ja 10, ja Jokioinen on kantatie 52:n toinen päätepiste. Jokioisten kautta on kulkenut myös vuonna 1899 liikenteelle avattu Jokioisten rautatie, Humppilan ja Forssan välinen kapearaiteinen rautatie. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1954 ja tavaraliikenne vuonna 1974, minkä jälkeen purettiin rataosat Humppilasta Minkiölle ja Jokioisilta Forssaan. Vuonna 1978 aloitettiin museojunaliikenne Jokioisten ja Minkiön välillä, ja myöhemmin on rakennettu uudelleen osuus Minkiöltä Humppilaan.[9]

Etäisyyksiä Jokioisista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pysyvä asutus vakiintui Jokioisilla 1300-luvulla. Tämä väestö tuli todennäköisesti Loimijoen kautta Satakunnasta. Tiivis kyläasutus syntyi vasta 1500-luvulla sarkajaon myötä. Tyypillinen jokioislainen kylä oli rakennettu joenvarsisavikolle, peltojen viereen, hiukan ylävälle maalle.

Jokioisten historia liittyy kiinteästi Jokioisten kartanon historiaan. Jokioisten ensimmäinen läänitys tapahtui 11. elokuuta 1565, jolloin Erik XIV lahjoitti Klaus Hornille Jokioisten neljänneskunnan veroineen. Kartanon kasvaessa alueesta tuli lopulta pinta-alaltaan Suomen suurin läänitys, Jokilääni.

1700-luvun lopulla Jokioisten kartanoa hoiti Ernst Gustaf von Willebrand, joka myöhemmin myös lunasti kartanon itselleen. Hänen aikanaan kartano sai nykyisen päärakennuksensa ja hän myös aloitti Jokioisten teollistamisen perustamalla Jokioisiin verkatehtaan vuonna 1796. Vuonna 1804 hän perusti Jokioisiin kankirautapajan. Ruotsalainen tehtailija Axel Wilhelm Wahren vuokrasi verkatehtaan 1830-luvulla ja uudisti sen perin pohjin. Wahren ehti olla Jokioisilla kymmenkunta vuotta. Hän riitautui kartanon kanssa ja siirtyi Loimijokivartta yläjuoksulle päin, Forssaan.

Eri vaiheiden ja omistussuhteiden jälkeen Jokioisten kartano tuli vuonna 1907 Suomen rikkaimman miehen, Alfred Kordelinin omistukseen. Kordelin murhattiin Mommilassa marraskuussa 1917. Koska Kordelinilla ei ollut perillisiä, kartano siirtyi valtion omistukseen sisällissodan jälkeen elokuussa 1918, jolloin se oli edelleen yksi Suomen suurimmista tiloista, käsittäen yli 32 000 hehtaaria.

1920-luvun alussa kartanon siirryttyä valtion haltuun Jokioisilla toimitettiin mittava maareformi, jolla torpparit, lampuotit, mäkitupalaiset, sukuoikeus- ja verorälssitilat saivat maansa omistukseensa. Kauppakirjojen allekirjoitettiin Jokioisten kartanossa 3. tammikuuta 1921.

Jokioisten kartanon mailla sijainneessa torpassa syntyi Suomen huomattavimpiin naispoliitikoihin kuuluva Miina Sillanpää. Hänen syntymäkotinsa paikalla on muistokivi.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Jokioisten väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 025
1985
  
 5 369
1990
  
 5 573
1995
  
 5 675
2000
  
 5 677
2005
  
 5 754
2010
  
 5 720
2015
  
 5 425
2020
  
 5 139
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Jokioisissa oli 5 286 asukasta, joista 3 208 asui taajamissa, 2 050 haja-asutusalueilla ja 28:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Jokioisten taajama-aste on 61,0 %.[11] Jokioisten taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[12] Jokioisten keskustaajama ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on kasvanut yhteen Forssan keskustaajaman kanssa, josta tämän kunnan alueella asui vuoden 2017 lopussa 3 208 asukasta.[12] Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Vaulammi lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Jokioisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Jokioisten alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[14]

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksi Elintarvikeviraston rakennuksista Jokioisilla

Jokioisten elinkeinorakenne jakautuu palveluihin (64,9 %), jalostukseen (23,3 %) ja maa- metsätalouteen (9,6 %).

Jokioisilla sijaitsee Tyrinselän tuulivoimapuiston neljä sähköntuotantonsa vuonna 2016 aloittanutta tuulivoimalaa.[15]

Suurimmat työnantajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat työnantajat Jokioisten kunnan mukaan:[16]

Kylät ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[17]

Kulmakuntia Jokioisilla ovat Lammi, Minkiön asema, Murronkulma, Ojainen ja Saari.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisilla on Miinan koulu (ent. Keskustan ala-aste) ja Paanan koulu (entinen Jokioisten yläaste, aiemmin Jokioisten-Humppilan yläaste). Aiemmin kunnassa ovat toimineet Vaulammin, Kiipun, Kalakosken ja Kuuman koulut. Kalakosken entiselle koululle on suunniteltu aloitettavan vapaa-aikatoimen tapahtumia.

Jokioisilla toimii Jokiläänin kansalaisopisto, jonka omistaa Jokioisten kunta yhdessä Humppilan ja Ypäjän kanssa.

Nähtävää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja Jokioisilla syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Jokioisten murre kuuluu Tammelan alaryhmään.[19]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla siansivusta kääritty ja uunissa paistettu kylkirulla ja uuniperunat sekä ohrapuuro.[20]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Jokioisten alueen luontoreittejä ovat Jokioisten kartanopolku, Puistopolku ja Elonkierto.[21]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minkiön kylässä toimii Emmaus-ryhmä.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Olavi Anttila: Kartanosta kunnaksi Jokioisten historia. Jokioisten historiatoimikunta, 1991. ISBN 952-90-3142-4

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 5.11.2021.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Jokioinen Oikeusministeriö. Viitattu 5.11.2021.
  8. ↑ Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi: Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys, s. 20–31. (Hämeen liiton julkaisu II:90) Hämeenlinna: Hämeen liitto, 2003. ISBN 952-9802-54-4
  9. ↑ Bergström, Matti; Einola, Erkki & Kilpiö, Olavi (toim.): Kapeat kiskot, s. 41–68. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo ja Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3.
  10. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 6.2.2018.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  12. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  13. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  14. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  15. ↑ https://www.megatuuli.fi/hankkeet
  16. ↑ Yleistiedot Jokioisten kunta. Viitattu 5.1.2024.
  17. ↑ Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 1.7.2013.
  18. ↑ Wendlan puutarha Luonnonvarakeskus. Viitattu 25.2.2021.
  19. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  20. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 68. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  21. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 297–336 Vuosi = 2022. Minerva Kustannus. ISBN 978-952-375-312-9

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokioinen.
Lounais-Häme
Nykyiset kunnat: Forssa • Humppila • Jokioinen • Somero • Tammela • Urjala • Ypäjä
Entiset kunnat: Koijärvi • Somerniemi