Jon Kabat-Zinn (s. 5. kesäkuuta 1944) on yhdysvaltalainen lääketieteen emeritusprofessori. Hän on perustanut stressiklinikan ja tietoisuustaitokeskuksen Massachusettsin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hän opettaa tietoisuustaitomietiskelyä stressin, ahdistuksen, kivun ja sairauksien helpottamiseksi.
Kabat-Zinnin vanhemmat ovat biolääketieteilijä Elvin Kabat ja Sally Kabat. Hänen puolisonsa on Myla Kabat-Zinn, jonka vanhemmat ovat Roslyn ja Howard Zinn. Hänellä on kolme aikuista lasta Will, Naushon ja Serena. [1].
Kabat-Zinnin elämäntyö keskittyy lähinnä tavoitteeseen saada tietoisuustaito (myös: tietoinen läsnäolo) lääketieteen ja yhteiskunnan hyväksymäksi menetelmäksi. Kabat-Zinn on kirjoittanut sekä yksin että yhdessä muiden kanssa tieteellisiä artikkeleita tietoisuustaidosta ja sen kliinisistä sovellutuksista. Hän on kirjoittanut aiheesta kaksi kirjaa Full Catastrophe Living: Using the Wisdom of Your Body and Mind to Face Stress, Pain, and Illness (Delta, 1991) ja Wherever You Go, There You Are: Mindfulness Meditation in Everyday Life (Hyperion, 1994). Yhdessä vaimonsa Myla Kabat-Zinnin kanssa hän on kirjoittanut teoksen Everyday Blessings: The Inner Work of Mindful Parenting, (Hyperion, 1997).
Kabat-Zinn on Massachusettsin yliopisto tietoisuustaitokeskuksen perustaja ja entinen johtaja. Hän on myös perustanut 1979 yliopistoon stressiklinikan ja toiminut sen johtajana.
Kabat-Zinn sai PhD:n arvon molekyylibiologian alalta 1971 MITistä, jossa hän opiskeli lääketieteen Nobel-palkinnon saaneen Salvador Lurian ohjauksessa. Kabat-Zinnin työ nykyaikaisen terveydenhoidon piirissä on merkittävää. Hän tutkimustyönsä on keskittynyt erityisesti parantamisen psykofyysiseen vuorovaikutukseen sekä tietoisuustaitosovelluksiin kroonista kipua ja stressiperäisiä häiriöitä potevien auttamiseksi. Kabat-Zinn aloitti tietoisuustaitoihin pohjautuvan stressin vähentämisen (MBSR) klinikallaan vuonna 1979. MBSR-menetelmään liittyy mietiskelyä ja joogaharjoituksia, jotka auttavat erilaisista vaivoista kärsiviä tietoisen keskittymisen kautta kohentamaan oloaan. Sen avulla saadaan käyttöön sisäisiä voimavaroja pyrittäessä kohentamaan terveyttä ja hyvinvointia. Kabat-Zinn on työtovereineen tutkinut keskittymisen vaikutusta aivoihin, etenkin stressin aikaisiin tunnetiloihin ja immuunijärjestelmään.
Kabat-Zinnin johdolla on tehty pienimuotoinen kliininen tutkimus mielenharjoitusten vaikutuksesta valohoitoa saavien psoriasispotilaiden ihoon.[2]. Uudempi tutkimus[3] osoittaa positiivisia muutoksia aivotoiminnassa, tunteiden käsittelyssä stressin vaikutuksen alaisena ja immuunijärjestelmän toiminnoissa MBSR-kurssin käyneissä yritysympäristössä tehdyssä satunnaistetussa kliinisessä kokeessa.