Jonas Hassen Khemiri | |
---|---|
Jonas Hassen Khemiri, 2019 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. joulukuuta 1978 Tukholma, Ruotsi |
Kansalaisuus | ruotsalainen |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Tuotannon kieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
Khemirin kotisivu | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jonas Hassen Khemiri (koko nimi Jonas Hassen Per Younes Khemiri, s. 27. joulukuuta 1978 Tukholma[1]) on ruotsalainen kirjailija.
Khemirin äiti on ruotsalainen ja isä tunisialainen. Hän on opiskellut kirjallisuustiedettä ja kansainvälistä taloutta Tukholmassa ja Pariisissa ja ollut harjoittelijana YK:n turvallisuusneuvostossa New Yorkissa.
Vaikka Khemiri on asunut koko ikänsä Ruotsissa, hänestä on tullut maahanmuuttajien puolestapuhuja.[2] Hän kirjoitti esikoisromaaninsa Ajatussulttaani (2003) itse luomallaan maahanmuuttajaruotsilla. Teos on käännetty useille kielille ja dramatisoitu näytelmäksi, jota on esitetty Angeredin teatterissa. Sen pohjalta on tehty myös elokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 2007. Khemirin toinen romaani, Montecore: uniikki tiikeri (2006), oli ehdolla August-palkinnon saajaksi. Khemiri sai vuoden 2015 August-palkinnon neljännellä romaanillaan Kaikki se mitä en muista.[3]
Tukholman kaupunginteatterissa esitettiin Khemirin esikoisnäytelmää Invasion! maaliskuusta 2006 tammikuun 2008 loppuun. Näytelmä on suomennettu nimellä Invaasio!, ja se sai Suomen kantaesityksensä Kansallisteatterin Omapohjassa 15. marraskuuta 2012.[4]
Myös Suomessa heräsi keskustelu poliisin käyttäytymisestä[5][6], kun Dagens Nyheter julkaisi 13. maaliskuuta 2013 avoimen kirjeen muotoon puetun Khemirin artikkelin, jossa hän paheksui Ruotsin poliisin käyttäytymistä. Artikkeli on osoitettu Ruotsin oikeusministerille Beatrice Askille ja otsikoitu "Hyvä Beatrice Ask" ("Bästa Beatrice Ask").[7] Khemiri kertoo siinä kokemistaan ennakkoluuloista ja syrjinnästä. Khemiri arvostelee myös Ruotsin karkotuksia, joita tehdään laittomien maahanmuuttajien karkottamiseksi perustetun REVA-hankkeen nimissä. Khemiri käyttää siitä nimitystä "Vallan toimintatapa. Väkivallan käytäntö".[7] Kirje levisi nopeasti internetissä.[8] 14. maaliskuuta oli suositellut artikkelia Facebookissa 120 000 henkilöä, ja se on siten internetissä toiseksi levinnein ruotsinkielinen teksti.[9] Ilmestymispäivänä sen oli avannut Dagens Nyheterin verkkosivuilla 250 000 lukijaa.[8] Beatrice Ask vastasi artikkeliin pyytämällä Khemiriä julkiseen keskusteluun, minkä Khemiri torjui toteamalla, että teksti puhukoon puolestani.[10] Dagens Nyheterin arvion mukaan Khemirin tekstistä voi tulla uuden rasisminvastaisuuden alku.[11]