Jorma Koivulehto

Jorma Juhani Koivulehto (12. lokakuuta 1934 Tampere – 23. elokuuta 2014) oli Helsingin yliopiston germaanisen filologian professori ja suomen kielen lainasanojen tutkija. Hän kuuluu tunnetuimpiin suomalaisiin etymologeihin.[1]

Jorma Koivulehto tutki suomen kielen ja muiden suomalais-ugrilaisten kielten sekä eri indoeurooppalaisten kielten kontakteja. Koivulehto väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1971 germaanisen sanastomaantieteen alalta mutta suuntautui pian suomen lainasanaston tutkimiseen. Hän julkaisi toista sataa artikkelia suomen ja suomen sukukielten sanastosta, selvittäen niissä useiden satojen suomen sanojen alkuperää.

Koivulehdon tutkimukset ovat muokanneet käsitystä suomen kielen sanastokerrostumista. Hän osoitti germaanisen lainasanaston olevan huomattavasti vanhempaa kuin aikaisemmin on ajateltu sekä todisti, että suomalais-ugrilaisissa kielissä on iranilainen lainasanakerros. Koivulehto tutki myös balttilaisia, arjalaisia sekä indoeurooppalaisesta kantakielestä saatuja lainoja. Hänen tutkimuksensa ovat vaikuttaneet käsityksiin suomalaisten alkuperästä ja esihistoriasta. Kansainvälistä tunnettuutta Koivulehto sai esitettyään, että indoeurooppalaisen kantakielen laryngaaliäänteet olisivat säilyneet eräissä suomalais-ugrilaisten kielten lainasanoissa.

Jorma Koivulehto on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia kielitieteilijöitä. Hän toimi myös akatemiaprofessorina. Koivulehto oli Suomalaisen Tiedeakatemian sekä kahden ulkomaisen akatemian (Akademie der Wissenschaften in Göttingen ja Österreichische Akademie der Wissenschaften) jäsen.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • »Jäten« in deutschen Mundarten: Wortgeographisch-etymologische Untersuchungen. Diss. Helsinki, Suomalainen Tiedeakatemia 1971. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia, B 170. (saksaksi)
  • Uralische Evidenz für die Laryngaltheorie. Veröffentlichungen der Kommission für Linguistik und Kommunikationforschung. Nr. 24. Wien 1991. (saksaksi)
  • Verba mutuata: Quae vestigia antiquissimi cum Germanis aliisque Indo-Europaeis contactus in linguis Fennicis reliquerint. Toimittanut Klaas Ruppel. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia, 237. Helsinki 1999. ISBN 952-5150-36-4 (saksaksi)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 309–310. Professoriliitto, Helsinki 2008. ISBN 978-952-99281-1-8

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Saarikivi, Janne: Professori tutki Suomen sanojen alkuperää. Helsingin Sanomat, 2014, 126. vsk, nro 270, s. B13. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.10.2014.