Josef Hofmann
Josef Hofmann (20. tammikuuta 1876 Podgórze – 16. helmikuuta 1957 Los Angeles) oli puolalaissyntyinen, Yhdysvaltoihin asettunut pianisti, säveltäjä ja keksijä.[1]
Hofmann syntyi muusikkovanhemmille.[2] Hänen isänsä oli säveltäjä, kapellimestari ja professori Kazimierz Hofman. Hänen äitinsä oli kevyeen oopperaan erikoistunut laulaja Matylda Pindelska.[3] Hofmann oppi musiikin perusteet 3-vuotiaana ja teki ensiesiintymisensä Varsovassa 5-vuotiaana.[2] Kuultuaan 7-vuotiaan Hofmannin esittävän Varsovassa Ludwig van Beethovenin pianokonserton nro 3 Anton Rubinstein julisti pojan ennennäkemättömäksi lahjakkuudeksi. Hofmann esiintyi jo lapsena Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.[4] Hänelle järjestettiin myös Yhdysvaltoihin suuntautunut kiertue.[2] Vuonna 1892 Rubinstein hyväksyi hänet ainoaksi yksityisoppilaakseen.[4] Hofmann sai opetusta Berliinissä myös Moritz Moszkowskilta, joka kuitenkin katsoi, ettei hänellä ollut tälle paljon opetettavaa.[2]
Ensimmäisen esiintymisensä aikuisiällään Hofmann teki Rubinsteinin järjestämänä 14. maaliskuuta 1894 Hampurissa. Tuolloin hän soitti Rubinsteinin pianokonserton nro 4 säveltäjän itsensä johtaessa orkesteria.[4] Tämän jälkeen myös Rubinstein katsoi, ettei hänellä ollut enää opetettavaa Hofmannille. Hofmann työskenteli neljän vuosikymmenen ajan kiertävänä virtuoosina; hän soitti Venäjällä, Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Meksikossa. Asuttuaan vuoteen 1918 Berliinissä Hofmann asettui Yhdysvaltoihin. Hänet nimitettiin vuonna 1924 Curtis Institute of Musicin pianonsoiton laitoksen johtoon, ja vuonna 1927 hänestä tuli Curtis Institute of Musicin johtaja. Hänen oppilaisiinsa kuului Shura Cherkassky.[2]
Hofmann kärsi alkoholiongelmasta jo 1930-luvun alkupuolella, mutta Rudolf Serkin ja nuori Glenn Gould muistelivat sittemmin maagisia vaikutelmia, jotka heihin syntyivät Hofmannin 1930-luvun puolessavälissä ja loppupuolella pitämien konserttien myötä. Vuonna 1938 Hofmann lähti tehtävistään Curtis Institute of Musicissa. Yhdistelmä alkoholinkäytön ongelmia, avioliiton ongelmia ja kiinnostuksen menetystä esiintymistä kohtaan aiheutti heikentymisen artistisissa kyvyissä.[4] Vuonna 1939 Hofmann muutti Los Angelesiin ja vuoden 1940 jälkeen hän vähensi konserttiesiintymisiään. Viimeisen konserttinsa hän piti Mainen Camp Wigwamissa elokuussa 1948.[2]
Hofmann piti Rubinsteinia ja Moriz Rosenthalia ainoina pianisteina, jotka hänen taiteilijuuteensa olivat vaikuttaneet. Hän nautti muiden muassa Sergei Rahmaninovin arvostusta. Kuultuaan Hofmannin esittämänä Frédéric Chopinin pianosonaatin nro 3 Rahmaninov jätti kyseisen teoksen omasta ohjelmistostaan todeten, ettei ollut kuullut Hofmannin esitystä vastaavaa soittoa sitten Anton Rubinsteinin aikojen.[4] Rahmaninov myös omisti Hofmannille pianokonserton nro 3, vaikka tämä ei koskaan esittänyt sitä julkisesti. Hofmannilla oli kattava ohjelmisto, mutta hän suosi erityisesti Beethovenia, Chopinia, Robert Schumannia ja Franz Lisztiä.[2]
Äänitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thomas Edison äänitti Hofmannin soittoa jo soittajan ollessa 10-vuotias. Miehet pitivät sittemmin kirjeenvaihtoa tieteellis-teknisistä aiheista. Ensimmäiset kaupalliset äänitykset Hofmann teki vuonna 1903 Berliinissä. Vuosina 1912–1918 hän äänitti Columbialle, ja seuraavat kaupalliset äänitykset hän teki Brunswickille vuosina 1922–1923. Hofmann ei enää tehnyt kaupallisia levytyksiä 1920-luvun lopussa eikä 1930-luvulla, vaikka oli näinä aikoina taiteilijuutensa huipulla. Hän oli itse erityisen tyytyväinen HMV:lle tekemiinsä äänityksiin, joita ei kuitenkaan julkaistu hänen elinaikanaan.[2]
Työ säveltäjänä ja keksijänä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hofmann julkaisi säveltäjänä yli sataa omaa teostaan, joista monet käyttäen pseudonyymiä Michel Dvorsky. Hän esitti oman Chromaticon-teoksensa pianolle ja orkesterille Golden Jubilee -konsertissaan Metropolitan-oopperatalossa New Yorkissa vuonna 1937.[2] Sergei Rahmaninoville hän kuitenkin kertoi, ettei oikeastaan tiennyt, kuinka rakentaa sävellys, mutta katsoi, että "ajoittain se sattuu kuulostamaan hyvältä".[4] Lisäksi Hofmann työskenteli keksijänä, jolla oli kuollessaan hallussa yli seitsemänkymmentä patenttia.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
