Joseph Nāwahī

Joseph Kaho‘oluhi Nāwahī
Nāwahī valokuvattuna oletettavasti vuonna 1890
Nāwahī valokuvattuna oletettavasti vuonna 1890
Havaijin kuningaskunnan ulkoministeri
1.11.1892 – 8.11.1892
Monarkki Liliʻuokalani
Edeltäjä Samuel Parker
Seuraaja Mark P. Robinson
Henkilötiedot
Syntynyt13. tammikuuta 1842
Puna, Havaiji
Kuollut14. syyskuuta 1896 (54 vuotta)
San Francisco, Kalifornia, USA
Ammatti lakimies, opettaja, poliitikko
Puoliso Meleana Keakahiwa (1862)
Emma Nāwahī (1881–1896)
Lapset 3
Tiedot
Puolue Hui Aloha ‘Āina
Uskonto kristinusko

Joseph Kaho‘oluhi Nāwahī (13. tammikuuta 184214. syyskuuta 1896) oli havaijilainen poliitikko, lakimies, sanomalehdenkustantaja ja taidemaalari. Nāwahīn pitkän uran vuoksi häntä pidetään edelleen vaikutusvaltaisena havaijilaisena nationalistina.

Tausta ja yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nāwahī syntyi Punassa Havaijin saarella vuonna 1842.[1] Hänen kasvatuksestaan vastasi hänen setänsä Joseph Pa‘akaula. Nāwahī aloitti koulunsa Mauilla mutta siirtyi lopulta Honolulun kuninkaalliseen kouluun. Koulujen jälkeen hän teki monenlaisia töitä toimien muun muassa opettajana, maanmittaajana, lakimiehenä ja sanomalehdenkustantajana.[2] Nāwahīlla ei ollut lakimiehen koulutusta, vaan hän oli itseoppinut.[3]

Uskonnolliselta vakaumukseltaan Nāwahī oli kristitty.[4]

Nāwahī oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen avioliittonsa hän solmi vuonna 1862 Meleana Keakahiwan kanssa. Keakahiwa kuitenkin kuoli melko pian naimisiinmenon jälkeen.[5] Vuonna 1881 Nāwahī meni uudestaan naimisiin Emma Nāwahīn kanssa. Parille syntyi kolme poikaa.[6]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran Nāwahī valittiin Havaijin kuningaskunnan edustajainhuoneeseen vuonna 1872 Hilon vaalipiirin edustajana. Hän uusi paikkansa kahdeksan kertaa ja toimi edustajana yhteensä 20 vuoden ajan.[1]

Nāwahī nimitettiin Havaijin ulkoministeriksi 1. marraskuuta 1892, mutta hänen virkakautensa päättyi viikon päästä.[7]

Poliitikkona Nāwahī vastusti vastavuoroisuussopimusta Yhdysvaltain kanssa, mikä lisäsi pienen kuningaskunnan riippuvuutta Yhdysvalloista. Ennen Havaijin kuningaskunnan vallankaappausta Nāwahī oli mukana kirjoittamassa pistinperustuslakiaselvennä kumoavaa uutta perustuslakia vuonna 1893, mutta tätä ei saatettu voimaan, koska Liliʻuokalani pakotettiin luopumaan kruunusta.[2]

Viimeiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallankaappauksen jälkeen Nāwahī vaimoineen perusti uuden puolueen nimeltä Hui Aloha ‘Āina sekä sanomalehden nimeltä Ke Aloha ‘Āina. Nāwahī pidätettiin ja häntä syytettiin maanpetoksellisesta toiminnasta. Vankeus vaikutti negatiivisesti hänen terveyteensä.[1]

Nāwahī sairastui tuberkuloosiin kesällä 1896. Hän oli saanut tartunnan oletettavasti vankeusaikanaa. Lääkäri suositteli Kalifornian ilmastoa hoidoksi, mutta tästä ei ollut apua. Nāwahī kuoli 14. syyskuuta, ja kuolinvuoteellaan hän pyysi vaimoltaan anteeksi, että oli tuonut tämän niin kauas Koti-Havaijista.[8]

Taidemaalarina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Politiikanteon lisäksi Nāwahī myös maalasi. Hänen työnsä edustavat pääsääntöisesti realismia, ja hänen uskotaan olleen ensimmäinen havaijilainen, joka maalasi kyseisellä tyylillä.[3]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c Joseph Nāwahī Center for Biographical Research. 2023. Arkistoitu 7.2.2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  2. a b ʻŌlelo Hawaiʻi Month: Joseph Nāwahī Lyman Museum. 2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  3. a b Rare painting by 'Hawaiian Ben Franklin' The Honolulu Advertiser. 14.1.2007. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  4. Words to Remind, Inspire, and Uplift Bishop Museum Blog. 2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  5. Higashi, Kuʻulei: Iosepa Kahoʻoluhi Nāwahīokalaniʻōpuʻu, s. 12. ʻAha Pūnana Leo. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.2.2023).
  6. The Nawahi Family All Ohana. 2023. Viitattu 7.2.2023. (englanti)
  7. Nawahi, Joseph office record State Archives Digital Collections. Arkistoitu 2016. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  8. Dudoit, D. Māhealani (toim.): ʻŌiwi: A Native Hawaiian Journal, s. 57–58. Kuleana ʻŌiwi Press, 1998. Teoksen verkkoversio.
  9. Kuykendall, Ralph S.: The Hawaiian kingdom, vol. 3, 1874-1893, The Kalakaua dynasty, s. 581. University of Hawaii, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)