Julius Jacob von Haynau (14. lokakuuta 1786 Kassel, Hessen-Kassel – 14. maaliskuuta 1853 Wien, Itävallan keisarikunta)[1] oli itävaltalainen paroni ja kenraali, jolla oli merkittävä rooli separatistisen kapinoiden kukistamisessa vuosina 1848–1849 Pohjois-Italiassa ja Unkarissa. Hän sai käyttämiensä ankarien keinojen seurauksena julmurin maineen.
Haynau oli Hessenin vaaliruhtinas Vilhelm I:n avioton poika.[2] Hän aloitti sotilasuransa Itävallan armeijassa vuonna 1801 ja osallistui Napoleonin sotiin.[1] Vuoteen 1848 mennessä hän oli ylennyt sotamarsalkkaluutnantiksi ja toiminut divisioonankomentajana Unkarissa. Vallankumouksen puhjettua tuona vuonna Haynau lähti vapaaehtoisesti kukistamaan liikehdintää Italiassa ja sai aluksi nimityksen Veronan komendantiksi. Hän osallistui voitokkaaseen Custozan taisteluun sekä Peschieran puolustukseen. Tukahdutettuaan 31. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1849 ankarin keinoin Bresciassa puhjenneen kansannousun hän sai lempinimen ”Brescian hyeena”.[2]
Toukokuussa 1849 Haynau kutsuttiin feldzeugmeisterina johtamaan Unkarin vallankumousta kukistamaan lähetettyjä Itävallan joukkoja. Haynau löi Unkarin armeijan 5. elokuuta Szöregin ja 9. elokuuta Temesvárin taistelussa. Hän sai arvostusta sotilaallisilla kyvyillään, mutta häntä myös yleisesti inhottiin, sillä hän kohteli hävinneitä niin ankarasti. Kuuluisin esimerkki tästä oli unkarilaisten kapinajohtajien teloitus Aradissa 6. lokakuuta. Haynau nimitettiin Unkarin valtionhoitajaksi ja ylipäälliköksi, ja hän hallitsi maata käytännössä sotilasdiktaattorina kunnes hänet Itävallan hallituksen kanssa syntyneiden erimielisyyksien vuoksi yllättäen erotettiin tehtävistään 6. heinäkuuta 1850.[2]
Haynau jäi eläkkeelle ja kierteli Euroopassa, mutta huono maine seurasi häntä kaikkialle. Vieraillessaan Lontoossa 1850 ja Brysselissä 1852 hän joutui vihaisten väkijoukkojen hyökkäysten kohteeksi.[1] Hän perusti Die Haynau-stiftung -nimisen rahaston, joka tuki taloudellisesti sotainvalideja, sotaleskiä ja sotilaiden lapsia.[2]
Julius von Haynaun veli oli Hessenin armeijassa palvellut kenraali Carl von Haynau.[2]