Juojärvi

Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa järveä. Nokialla ja Hämeenkyrössä sijaitsevaa samannimistä järveä käsittelee artikkeli Juojärvi (Nokia).
Juojärvi
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Tuusniemi, Outokumpu, Liperi ja HeinävesiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 62°42′16″N, 28°39′18″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Juojärven reitti [1]
Järvinumero 04.711.1.004
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 101 m [1]
Rantaviiva 718,046 km [2]
Pinta-ala 219,541 km² [2]
Tilavuus 1,9723883646 km³ [2]
Keskisyvyys 8,98415 m [2]
Suurin syvyys 51 m [2]
Valuma-alue 2 074 km2View and modify data on Wikidata
Saaria 833 [2]
Kartta
Juojärvi

Juojärvi on Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa ja Tuusniemellä sijaitseva järvi. Sen pinta-ala on 219,54 km² ja suurin syvyys 51 metriä. Järvessä on 833 saarta.[2] Järvi on karikkoinen ja selilläkin voi tavata kivikkoja.

Juojärvi ja Juojärven reitti kuuluvat osana Vuoksen vesistön Kallaveden reittiin ja ovat Saimaan latvavesiä. Järven vedet laskevat pääasiassa Palokissa sijaitsevan vesivoimalan, mutta myös vähäisemmässä määrin Taivallahden kanavan ja Varistaipaleen kanavan kautta Varisveteen. Uuden Valamon luostari sijaitsee Juojärven rannalla Heinäveden Papinniemessä.

Juojärven asukkaat ovat todistettavasti käyttäneet antofylliittiä astioidensa vahvistamiseen jo 4 500 vuotta sitten.[3] Tämä asbestikeramiikan laji tunnetaan Pöljän keramiikkana.

Vesistösuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Juojärven reitin valuma-alueen (04.7) Juojärven alueella (04.71), jonka Juojärven lähialueeseen (04.711) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 101 metriä mpy.[1][4]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Juojärvi, Tuusniemi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
  2. ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.1.2018.
  3. ↑ Ross, Malcolm & Nolan, Robert P: ”History of asbestos discovery and use and asbestos-related disease in context with the occurrence of asbestos within the ophiolite complexes”, Ophiolite Concept and the Evolution of Geological Thought. Special Paper 373. Geological Society of America, 2003. ISBN 0-8137-2373-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 26 November 2010).
  4. ↑ Juojärvi (04.711.1.004) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.1.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinävesi
Taajamat

Hasumäki (kirkonkylä) · Karvio · Kerma · Palokki · Sarvikumpu · Varistaipale · Vihtari

Kylät

Hevonlahti · Kansala · Karhilantaipale · Koivumäki · Kuittua · Kypäräjärvi · Lajunlahti · Lampu · Lepikkomäki · Malkkila · Niinimäki · Näätänmaa · Papinniemi · Pilppa · Petruma · Polvijärvi · Pyylinsaari · Pölläkkä · Raaminmäki · Rummukkala · Sappu · Sompasaari · Syrjä · Särkelä · Säynämö · Tetrivaara · Timonmäki · Vaaluvirta · Vahvalahti · Viitalahti

Nähtävyydet

Valamon luostari · Lintulan luostari · Valamon luostarin pääkirkko · Valamon luostarin talvikirkko · Valamon luostarin vanha kirkko · Lintulan luostarin kirkko · Heinäveden kirkko

Liikenne

Heinäveden reitti · Varistaipaleen kanava · Taivallahden kanava · Karvion kanava · Kerman kanava · Vihovuonteen kanava · Pilpan kanava · Koukunpolvi · Heinäveden rautatieasema · Syrjän rautatieasema · Vihtarin rautatieasema

Vesistöt

Kermajärvi · Juojärvi · Petrumajärvi· Iso-Vihtari

Muuta Heinäveteen liittyvää

Heinäveden historia · Vaakuna · Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunta · Heinäveden Höyrylaiva Oy · Kermansavi · Heinäveden lehti

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.