Juovahuulibarbi | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
Heimo: | Karpit Cyprinidae |
Suku: | Osteochilus |
Laji: | vittatus |
Kaksiosainen nimi | |
Osteochilus vittatus |
|
Katso myös | |
Juovahuulibarbi (Osteochilus vittatus)[2] on karppeihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan makeista vesistä Kaakkois-Aasiasta.
Juovahuulibarbi kasvaa useimmiten noin 20 cm pitkäksi ja voi suurimmillaan saavuttaa noin 32 cm:n pituuden. Laji on ruumiinrakenteeltaan litteähkö ja suhteellisen korkeaselkäinen. Kuonossa on pari lyhyitä viiksisäikeitä. Kalan pyrstöevä on voimakkaasti haarautunut. Juovahuulibarbin selkä on ruskehtava tai vihertävä ja kyljet hopeanharmaat. Kyljissä on heikosti erottuvia punertavista tai kullanruskeista pisteitä muodostuvia juovia. Pyrstöntyvessä on musta laikku. Lajin evät ovat väriltään punaiset.[3][4][5][6]
Juovahuulibarbin levinneisyysalue ulottuu Myanmarsta Jaavalle, Sumatralle ja Borneolle. Lajia on lisäksi istutettu Singaporeen ja Hongkongiin. Kala elää monenlaisissa makeanveden ympäristöissä, esimerkiksi mutapohjoisissa joissa, soilla ja tulva-alangoilla. Se elää parvissa ja syö kasvien juurten ja levien lisäksi pieniä äyriäisiä.[1][4][6] Juovahuulibarbi kutee Jaavalla ympärivuotisesti, ja lisääntymiskauden huippu on sadekaudella[7].
Juovahuulibarbi on kaupallisesti merkittävä ruokakala. Toisinaan sitä pidetään myös akvaarioissa.[1][3][4][5]