Juppiterin temppeli (Damaskos)

Juppiterin temppeli
Temppelin raunioita.
Temppelin raunioita.
Sijainti Damaskos
Syyrian lippu Syyria
Koordinaatit 33°30′42″N, 36°18′14″E
Rakennustyyppi temppeli
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Juppiterin temppeli (lat. Jupiter optimus maximus Damascenus) oli roomalainen Juppiterille omistettu temppeli Damaskoksessa nykyisessä Syyriassa. Temppeli rakennettiin keisari Augustuksen valtakaudella (27 eaa. – 14 jaa.). Roomalaisen temppelin paikalla sijaitsi aikaisemmin hellenistinen Zeuksen temppeli ja vielä varhaisemmin seemiläisen Hadadin temppeli. Roomalainen temppeli muuttui kristinuskon levitessä ensin kirkoksi, ja islamin myötä paikalle rakennettiin nykyinen Umaijadi-moskeija. Entisestä roomalaisesta temppelistä on säilynyt joitakin sen ulkosivun osia.

Myöhempi Zeuksen ja Juppiterin temppeli sijaitsi paikalla, joka oli pyhä jo Damaskoksen aramealaisella kaudella. Nykyisin paikalla on Umaijadi-moskeija. Damaskoksen kaupunginjumala oli länsiseemiläinen myrskynjumala Hadad. Hadadilla oli temppeli myöhemmän temppelin paikalla jo aramealaisella kaudella, joskin sen ulkomuotoa ei tunneta. Rakennuksesta tunnetaan vain yksi kivi, johon on kaivarrettu ihmisenpäinen siivekäs eläin. Kivi oli aikanaan osa Umaijadi-moskeijan pohjoisseinää ja se on nykyisin Damaskoksen kansallismuseolla.[1]

Hellenistisellä kaudella seleukidien hallitsija Antiokhos IV Epifanes kannusti valtakuntansa kansalaisia Zeuksen palvontaan. Osana tätä rakennettiin Zeuksen temppeli vanhan Hadadin temppelin paikkeille. Zeus haluttiin samalla kuitenkin yhdistää vanhempaan perinteeseen ja Hadadiin. Temppeli rakennettiinkin seemiläiseen tyylin, joskin aikaisempaa paljon suurempana.[2] Täysin selvää ei ole, missä määrin Zeuksen yhdistäminen Hadadiin onnistui, mutta myöhempi roomalaiskausi antaa viitteitä sen mahdollisesta onnistumisesta.[3]

Roomalaisella kaudella temppeliä rakennettiin jälleen uudelleen. Tällä kertaa Hadad liitettiin roomalaiseen Juppiteriin roomalaisten yrittäessä hellenististen hallitsijoiden tapaan yhdistää valtakunnan uskonnollista elämää. Täysin selvää ei ole, kuka hankkeen toteutti. Joidenkin piirtokirjoitusten perusteella uuden temppelin rakennuttamiseksi kerättiin rahaa kaupungin yläluokalta ja vanhan temppelin rahastosta. Roomalainen hallintakoneisto lienee vähintään kannustanut rakennustöitä. Joidenkin löydösten perusteella rakennustöiden tiedetään alkaneen keisari Augustuksen valtakaudella. Temppelikompleksin eri rakennuksia rakennettiin eri vaiheissa ja niitä rahoittivat eri tahot. Hulppeampia niistä valmistui Septimius Severuksen kaudella 100-luvun lopulla. Damaskos tuli lopulta hyvin tunnetuksi Juppiterin kaupunkina. Valtavan temppelin koko oli arviolta noin 117 000 m². Temppeli oli esimerkiksi suurempi, kuin valtakunnan pääkaupunki Rooman keisarillisen kauden rakennushankkeet ja todennäköisesti suurempi, kuin Syyrian alueen hallinnollisen keskuksen Antiokian vastaavat rakennushankkeet. Suuri osa temppelin alkuperäisen periboloksen alueesta on kuitenkin myöhemmin rakennettu täyteen kaupungin kasvaessa.[4]

Temppelistä tuli kristinuskon leviämisen myötä kirkko keisari Teodosiuksen kaudella vuonna 391. Vanhojen pakanallisten temppelin muuttamisesta kirkoiksi tuli tapa, joskin ne eivät usein täysin soveltuneet kirkoiksi ilman uudelleenrakentamista. Paikalle muodostuneen kirkon piirteitä ei tunneta tarkemmin. Jossakin vaiheessa kirkko alettiin liittää tarinaan Johannes Kastajasta ja hänen päänsä hautauksesta paikalle.[5] Kirkko ei käsittänyt koko vanhaa temppelin temenosta, vaan se sijaitsi ehkä jossain sen länsiosassa. Muslimivallan alettua alue muutettiin edelleen moskeijaksi, joka nykyisin tunnetaan Umaijadi-moskeijana.[6] Vanhan roomalaisen temppelin kivirakennelmia päätyi paitsi Umaijadi-moskeijaan, mutta myös Damaskoksen muihin rakennelmiin,[7] kuten Damaskoksen linnoitukseen.[8] Osa alkuperäisen roomalaisen temppelin ulkosivua on säilynyt Umaijadi-moskeijan yhteydessä.[9] Temppeli on nykyisin Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvan Damaskoksen vanhankaupungin kohteen osa.[10]

  1. Burns 2019, s. 28
  2. Burns 2019, s. 56-57
  3. Burns 2019, s. 61
  4. Burns 2019, s. 80-84
  5. Burns 2019, s. 112
  6. Burns 2019, s. 139
  7. Burns 2019, s. 187
  8. Burns 2019, s. 216
  9. Ancient City of Damascus National Geographic. Viitattu 6.9.2022. (englanniksi)
  10. Ancient City of Damascus World heritage Centre. Unesco. Viitattu 6.9.2022. (englanniksi)