Juri Fedorovytš Lysjanskyi (ukr. Юрій Федорович Лисянський, ven. Юрий Фёдорович Лисянский, Juri Fjodorovitš Lisjanski; 13. elokuuta (J: 2. elokuuta) 1773 Nižyn, Venäjän keisarikunta – 6. maaliskuuta (J: 22. helmikuuta) 1837 Pietari, Venäjän keisarikunta)[1][2] oli ukrainalaissyntyinen Venäjän laivaston upseeri ja tutkimusmatkailija. Hän johti Adam Johann von Krusensternin ohella vuosina 1803–1806 ensimmäistä maailman ympäri purjehtinutta venäläistä retkikuntaa.
Lysjanskyi valmistui Kronstadtissa toimivasta Venäjän merikadettikoulusta vuonna 1786 ja osallistui vuosien 1788–1790 Kustaa III:n sodassa ruotsalaisia vastaan käytyihin meritaisteluihin.[1][2] Hän palveli vuosina 1790–1793 Venäjän Itämeren-laivastossa ja vuosina 1793–1799 Britannian laivastossa eri valtamerillä.[2]
Vuonna 1802 keisari Aleksanteri I määräsi A. J. von Krusensternin johtamaan retkikuntaa, jonka tuli saattaa Venäjän diplomaattinen valtuuskunta Japaniin, kuljettaa elintarvikkeita pohjoisen Tyynenmeren alueen venäläisiin siirtokuntiin sekä luoda kauppasuhteita Kiinaan.[3][4] Lysjanskyi sai tehtäväkseen ostaa retkikunnalle Lontoosta kaksi laivaa, joista hän otti itse komentoonsa pienemmän, Nevan, ja Krusenstern suuremman, Nadeždan. Matka alkoi Kronstadtista elokuussa 1803.[3] Alukset erkanivat vuonna 1804 Havaijilla, josta Lysjanskyi purjehti Alaskaan Krusensternin ja Nikolai Rezanovin suunnatessa Kamtšatkaan.[3][4] Lysjanskyin avulla venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian kuvernööri Aleksandr Baranov sai vallattua takaisin Sitkan siirtokunnan, jonka paikalliset asukkaat tlingitit olivat vallanneet vuonna 1802.[4]
Krusenstern ja Lysjanskyi lähtivät yhdessä paluumatkalle Kiinan Kantonista vuonna 1806 ja palasivat Kronstadtiin melko tarkalleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen.[3][2] Lysjanskyi palveli tämän jälkeen Itämeren laivastossa, kunnes vetäytyi vuonna 1809 palveluksesta. Hän sai samana vuonna ensimmäisen luokan kapteenin arvon.[2]
Lysjanskyi julkaisi vuonna 1812 kaksiosaisen venäjänkielisen matkakuvauksen Putešestvije vokrug sveta na korable ’Neva’ v 1803–1806 godah, jossa hän kuvaa maailmanympäripurjehduksen aikana tekemiään etnografisia ja oseanografisia havaintoja. Teos käännettiin kaksi vuotta myöhemmin englanniksi.[1] Vuonna 1837 kuollut Lysjanskyi on haudattu Tihvinän hautausmaalle Pietariin.
Lysjanskyin mukaan on nimetty Lisianskin saari Havaijilla, niemimaa Ohotanmerellä ja vuori Sahalinin saarella.[2][1]