Jättilintusiipi | |
---|---|
jättilintusiiven koirasyksilö |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Ritariperhoset Papilionidae |
Alaheimo: | Ritariperhoset Papilioninae |
Tribus: | Troidini |
Suku: | Lintuperhoset Troides |
Alasuku: | Lintusiivet Ornithoptera |
Laji: | alexandrae |
Kaksiosainen nimi | |
Troides alexandrae |
|
Katso myös | |
Jättilintusiipi[2] (Troides (Ornithoptera) alexandrae) on maailman suurin päiväperhoslaji. Se elää ainoastaan pienellä alueella Uuden-Guinean koillisrannikon sademetsissä. Laji on harvinainen ja IUCN luokittelee sen erittäin uhanalaiseksi. Lajin nimesi Walter Rothschild vuonna 1907 Englannin kuningatar Alexandran kunniaksi.
Jättilintusiiven siipien kärkiväli on jopa 31 cm ja eläimen vartalo voi olla 8 cm pitkä. Koiraat ovat naarasperhosia pienikokoisempia. Sukupuolet ovat ulkoisesti melko erinäköisiä. Naaras on yleisväritykseltään ruskea ja siinä on vaaleampia kuvioita. Koiraan siivet puolestaan ovat musta-vihreät ja niissä on metallinkiiltoa.[3][4]
Toukat elävät Pararistolochia-suvun piippuruohokasveilla, joiden myrkyn ne keräävät elimistöönsä saalistajien karkottamiseksi. Aikuiset perhoset elävät metsän latvuskerroksessa.
Jättilintusiipi kuuluu CITES-sopimuksen ensimmäiseen liitteeseen, joten kaikki lajilla käytävä kauppa on kiellettyä.[5]