Jääkiekko talviolympialaisissa vuonna 1964 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Joukkueet | 8 (16) | ||||||
Isäntämaa | Itävalta | ||||||
Kaupungit | Innsbruck | ||||||
Mitalistit | |||||||
– Kultaa | Neuvostoliitto | ||||||
– Hopeaa | Ruotsi | ||||||
– Pronssia | Tšekkoslovakia | ||||||
Maalintekijä | Sven Tumba (8) | ||||||
|
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1964 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Jääkiekko oli ohjelmassa vuoden 1964 talviolympialaisissa Innsbruckissa.[1] Ottelut pelattiin 27. tammikuuta – 9. helmikuuta 1964. Turnaus oli samalla jääkiekon 31. maailmanmestaruuskilpailut sekä Euroopan-mestaruuskilpailut.
Kisoihin osallistui 16 joukkuetta. Kaikki A-sarjassa vuonna 1963 pelanneet joukkueet otettiin mukaan. Lisäksi turnaukseen otti osaa 5 B-sarjan parasta joukkuetta, C-sarjan voittajajoukkue, yksi joukkue Itä-Aasiasta, olympialaisten isäntämaa Itävalta sekä Italia. Saksa osallistui turnaukseen yhdistetyllä joukkueella, joten se järjesti sisäisen karsinnan. Itä-Aasian joukkueet järjestivät myös oman karsintansa. Koska isäntämaa Itävalta oli voittanut C-sarjan edellisenä vuonna, toiseksi sijoittunut Unkari otettiin mukaan kisoihin.
Turnaus alkoi karsinnalla, jonka voittaneet joukkueet pelasivat yksinkertaisen sarjan sijoista 1.–8. ja hävinneet joukkueet sijoista 9.–16. Neuvostoliitto otti toisen olympiavoittonsa.
Ruotsi, Tšekkoslovakia ja Kanada päätyivät tasapistein toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi. Kansainvälisen jääkiekkoliitto IIHF:n säännöissä oli kiinnitetty huomiota ainoastaan tilanteeseen jossa kaksi joukkuetta olisivat tasapisteissä, joten pronssimitalien kohtalo ratkaistiin viimehetken kokouksessa jossa direktoraatti tulkitsi enemmistöpäätöksellä äänin 6-3 niiden kuuluvan Tšekkoslovakialle, Kanadan jäädessä mitaleitta. Ruotsin hopeamitaleista ei ollut erimielisyyttä.[2] Kanadan, Tšekkoslovakian, sekä Neuvostoliiton edustajien kannattaman tulkinnan mukaan olisi tullut huomioida ainoastaan neljän parhaan joukkueen keskinäinen maaliero kuten kahden joukkueen ollessa tasoissa, kun taas IIHF:n puheenjohtaja Bunny Ahearnen esittämän enemmistömielipiteen mukaan tuli ottaa huomioon kaikkien otteluiden maaliero. Tälle kannalle siirtyi keskustelujen jälkeen myös aluksi toista mieltä ollut Ruotsin edustaja, Suomen Harry Lindblad puolestaan pidättäytyi ottamasta kantaa.[2][3]
Suomen parhaana onnistumisena turnauksessa voidaan pitää 2–3-voittoa Yhdysvalloista. Suomen joukkueen kanadansuomalainen valmentaja Joe Wirkkunen totesi myöhemmin liki liikuttuneessa tilassa, että voitto oli hänen päävalmentajauransa suurin saavutus. Hän on lisännyt, että voitto osoitti, että tuolloinen Suomen joukkue oli oikealla tiellä, eikä vastaavaa voittoa olisi voinut kuvitellakaan neljä vuotta aikaisemmin.[1] Suomen voiton tärkeimmiksi seikoiksi on nimetty maalivahti Juhani Lahtinen ja silloisen TK-V:n nelikko Heino Pulli ja Seppo Nikkilä sekä Matti Reunamäki ja Rauno Lehtiö.[4] Kaikki Suomen maalit Yhdysvallat-ottelussa olivat TK-V:n pelaajien tekemiä. Nelikkoa peluutettiin turnauksessa niin, että Pullin ja Nikkilän ympärille rakennettua hyökkäysketjua täydennettiin aina pelitilanteen mukaan joko Reunamäellä tai Lehtiöllä. Pulli teki turnauksessa tehopisteet 5 + 1, Nikkilä ja Reunamäki kumpainenkin 2 + 2. Toisin sanoen kolmikko teki puolet Suomen turnauksessa tekemistä 18 maalista.[5]
16. joulukuuta 1963 | Saksan liittotasavalta | 4-4 | Saksan demokraattinen tasavalta |
18. joulukuuta 1963 | Saksan demokraattinen tasavalta | 3-4 | Saksan liittotasavalta |
23. marraskuuta 1963 | Japani | 17-1 (2-0,9-0,6-1) |
Australia |
26. marraskuuta 1963 | Japani | 17-6 (7-3,6-1,4-2) |
Australia |
27. tammikuuta | Kanada | 14-1 (5-1,6-0,3-0) |
Jugoslavia |
27. tammikuuta | Sveitsi | 5-1 (2-0,1-0,2-1) |
Norja |
28. tammikuuta | Tšekkoslovakia | 17-2 (8-0,3-2,6-0) |
Japani |
28. tammikuuta | Neuvostoliitto | 19-1 (8-0,6-0,5-1) |
Unkari |
28. tammikuuta | Ruotsi | 12-2 (4-1,5-0,3-1) |
Italia |
28. tammikuuta | Yhdysvallat | 7-2 (1-0,3-1,3-1) |
Romania |
28. tammikuuta | Saksa | 2-1 (0-1,1-0,1-0) |
Puola |
28. tammikuuta | Itävalta | 2-8 (0-3,1-3,1-2) |
Suomi |
Sija | Joukkue |
---|---|
Neuvostoliitto | |
Ruotsi | |
Tšekkoslovakia | |
4. | Kanada |
5. | Yhdysvallat |
6. | Suomi |
7. | Saksa |
8. | Sveitsi |
9. | Puola |
10. | Norja |
11. | Japani |
12. | Romania |
13. | Itävalta |
14. | Jugoslavia |
15. | Italia |
16. | Unkari |
# | Nimi | O | M | S | P |
---|---|---|---|---|---|
1. | Sven Tumba | 7 | 8 | 3 | 11 |
2. | Ulf Sterner | 7 | 6 | 5 | 11 |
3. | Vjatšeslav Staršinov | 7 | 7 | 3 | 10 |
3. | Boris Maiorov | 7 | 7 | 3 | 10 |
3. | Viktor Jakušev | 7 | 7 | 3 | 10 |
3. | Jiří Dolana | 7 | 7 | 3 | 10 |
7. | Josef Černý | 7 | 5 | 5 | 10 |
8. | Anders Andersson | 7 | 7 | 2 | 9 |
9. | Konstantin Loktev | 7 | 4 | 5 | 9 |
10. | Gary Dineen | 7 | 3 | 6 | 9 |
Kultaa: | Neuvostoliitto
Veniamin Aleksandrov, Aleksandr Almetov, Vitali Davydov, Anatoli Firsov, Eduard Ivanov, Viktor Jakušev, Viktor Konovalenko, Viktor Kuzkin, Konstantin Loktev, Boris Maiorov, Jevgeni Maiorov, Stanislav Petuhov, Aleksandr Ragulin, Boris Zaitsev, Vjatšeslav Staršinov, Leonid Volkov |
Hopeaa: | Ruotsi
Anders Andersson, Gert Blome, Lennart Häggroth, Lennart Johansson, Nils Johansson, Sven Johansson-Tumba, Lars-Eric Lundvall, Eilert Määttä, Hans Mild, Nils Erik Nilsson, Bert-Ola Nordlander, Ronald Pettersson, Ulf Sterner, Roland Stoltz, Kjell Svensson, Carl-Göran Öberg, Uno Öhrlund |
Pronssia: | Tšekkoslovakia
Vlastimil Bubník, Josef Černý, Jiří Dolana, Vladimír Dzurilla, Jozef Golonka, František Gregor, Jiří Holík, Jaroslav Jiřík, Jan Klapáč, Vladimír Nadrchal, Rudolf Potsch, Stanislav Pryl, Ladislav Šmíd, Stanislav Sventek, František Tikal, Miroslav Vlach, Jaroslav Walter |