Jäätikkökaivo

Sulamisvesien virtaaminen jäätikkökaivojen avulla. Kuvassa moulin jääkaivo, firn ylivuotinen lumi, lake järvi, crevasses railoja ja bedrock kallioperä.
Jäätikkökaivo Langjökullissa Islannissa.
Retkeilijä seisoo Snowbird Glacierin massiivisen jääkaivon vieressä.

Jäätikkökaivo (engl. moulin, glacial mill) on jäätikköön veden sulattama kapea kaivo, joka kuljettaa sulamisvesiä jäätiköltä pois. Jäätikkökaivo saa alkunsa sulamisveden muodostamasta järvestä, virtaavan veden vesiputouskohdasta tai veden täyttämästä railosta.[1] Ne ovat normaalisti kaltevuudeltaan 0–45°.[2] Grölannissa niiden leveys voi olla kymmeniä metrejä ja ne ovat merenpinnasta 500–1 500 metrin korkeudessa.[3] Järvistä vesi siirtyy jäätikkökaivoon ja pyrkii kohti jäätikön pohjaa.[1]

Jäätikkökaivojen tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäätikkökaivot ovat tunnettuja niiden pitämästä kovasta äänestä kun vesi syöksyy niihin.[4] Oletetaan että jäätikön pohjalla vesi vähentää kitkaa kallioperän ja jäätikön välillä, ja että se saa jäätikön virtaamaan kesäisin nopeammin kun sulavettä tulee jäätikkökaivoihin ja sieltä jäätikön alle.[3][5] Nasa on yrittänyt tutkia muovisten leluankkojen avulla että mihin vesi menee jäätikkökaivoista. Vuonna 2009 elokuussa tutkijat laskivat jäätikkökaivoon Jakobshavnin jäätiköllä 90 ankkaa. Ankoissa on kolmella kielellä kirjoitettu "tieteellinen tutkimus" ja "palkkio" sekä sähköpostiosoite johon voi ottaa yhteyttä.[5] Samalla laitettiin reikään myös muovinen sylinteri jossa on gps-anturi, kiihtyvyysmittari ja paineanturi. Virtalähteenä siinä on pitkäikäinen litiumparisto. Siitä ei ole kuulunut sen jälkeen mitään ja tutkijat olettavat sen juuttuneen jään alle.[6][7]

Perinteisesti jäätikkökaivoja on tutkittu talvisin jolloin ne ovat kuivillaan kun sulavasta lumesta ei virtaa niihin vettä.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Miten jäävuori reikiintyy? - Sulamisvesi kaivaa pystysuoria tunneleita Tieteen kuvalehti. 20.7.2011. Viitattu 3.7.2018.
  2. ↑ a b Holmlund, Per: Internal Geometry and Evolution of Moulins, Storglaciären, Sweden. Journal of Glaciology, 1988, 34. vsk, nro 117, s. 242–248. International Glaciological Society. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 03.07.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b Buis, Alan: Moulin 'Blanc': NASA Expedition Probes Deep Within a Greenland Glacier NASA. 12.11.2006. Arkistoitu 7.8.2020. Viitattu 3.7.2018.
  4. ↑ Moulin Encyclopædia Britannica. Viitattu 3.7.2018.
  5. ↑ a b Nasa otti kumiankat jäätikkötutkimuksen avuksi Vihreä Lanka. 22.9.2008. Viitattu 3.7.2018.
  6. ↑ Amos, Jonathan: Explorers dive under Greenland ice BBC -News. 21.12.2008. Viitattu 3.7.2018.
  7. ↑ Clark, Andrew: Nasa hunts for its rubber ducks The Guardian. 22.12.2008. Viitattu 3.7.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]