Jógvan Isaksen

Jógvan Isaksen
Henkilötiedot
Syntynyt25. elokuuta 1950 (ikä 74)
Tórshavn, Färsaaret
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jógvan Isaksen (s. 25. elokuuta 1950 Tórshavn, Färsaaret) on färsaarelainen kirjailija ja kirjallisuushistorioitsija. Hän on kirjoittanut rikosromaaneja ja kirjan färsaarten kirjallisuudesta Færøsk Litteratur (1993, tanskaksi). Hän johtaa färsaarelaista kustannusyhtiötä Mentunargrunnur Studentafelagsins, jonka osoite on Färsaarilla mutta toimituskunta Kööpenhaminassa. Se julkaisee färsaarelaisia kirjoja ja on saarten vanhin kustantamo, perustettu 1910.[1]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jógvan Isaksenin vanhemmat ovat Magnhild Isaksen s. Olsen ja Reimar Isaksen, jotka molemmat ovat kotoisin Gøtan kylästä. Isaksen muutti koulun jälkeen 1970 opiskelemaan pohjoismaista filologiaa Tanskaan Aarhusin yliopistoon. Hän suoritti maisterintutkinnon 1982 pääaineena skandinaavinen kirjallisuus. Vuodesta 1986 hän on ollut Kööpenhaminan yliopistossa fäärin kielen ja kirjallisuuden apulaisprofessori.[2] Hän on ollut vuodesta 2000 Pohjoismaiden neuvoston julkaiseman Nordisk litteratur -lehden päätoimittaja.[3]

Isaksen aloitti 1978 kirjailijana. Hänen rikosromaaninsa ovat Färsaarilla suosittuja ja joulun ajan bestsellereitä. Niitä on käännetty muillekin kielille. Hän on kirjoittanut myös muutamia lastenkirjoja sekä kirjoja färsaarelaisista kirjailijoista ja saarten kirjallisuudesta.[4] Isaksen on saanut 1994 Färsaarten kirjallisuuspalkinnon kahdesta teoksesta, joista toinen käsittelee kirjailija Hanus Kambania (silloin Hanus Andreassen), toinen Färsaarten kirjallisuutta. Vuonna 2006 hän sai Färsaarten hallituksen myöntämän palkinnon Heiðursgáva landsins.[5]

Rikosromaani Blíð er summarnátt á Føroyalandi oli Isaksenin ensimmäinen lajissa ja ensimmäisiä färinkielisiä, jonka tapahtumat sijoittuvat Färsaarille. Se on käännetty tanskaksi,[6] islanniksi ja saksaksi.[7]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikosromaanit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1990 – Blíð er summarnátt á Føroyalandi
  • 1994 – Gráur oktober. Rikosromaani
  • 1996 – Á ólavsøku. Yhdeksänosainen rikosromaani
  • 2005 – Krossmessa. Rikosromaani, 978-99918-43-62-0[8]
  • 2006 – Adventus Domini
  • 2008 – Metusalem
  • 2009 – Norðlýsi
  • 2010 – Norska Løva. (Rikosromaani, Hannis Martinsson. Norska Løva eli Norske Løve viittaa tanskalaiseen laivaan, joka upposi Lambavíkiin Färsaarten luona 31.12.1707. Sata miestä selvisi hengissä, 14 hukkui.)
  • 2011 – Deydningar dansa á Sandi. (Rikosromaani, Hannis Martinsson)[9]
  • 2012 – Tann fimti maðurin. (Rikosromaani, William Hammer)[10]
  • 2013 – Prædikarin. (Rikosromaani, William Hammer), Mentunargrunnur Studentafelagsins[11]
  • 2014 – Vølundarhús. (Rikosromaani, Hannis Martinsson). Mentunargrunnur Studentafelagsins. 978-99918-75-24-8
  • 2015 – Hitt blinda liðið. (Rikosromaani, William Hammer). Mentunargrunnur Studentafelagsins. 978-99918-75-38-5
  • 2017 - Heljarportur. (Rikosromaani, William Hammer).

Lastenkirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1991 – Brennivargurin, dekkari lapsille
  • 1996 – Teir horvnu kirkjubøstólarnir.[12]
  • 1999 – Barbara og tann horvna bamsan

Muut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1983 – Føroyski Mentunarpallurin. Greinir og ummæli
  • 1986 – Ongin rósa er rósa allan dagin. Um skaldskapin hjá Róa Paturssyni[13]
  • 1987 – Amariel Norðoy. Teksti: Jógvan Isaksen. Yrkingar (runoja): Rói Patursson. Yhdessä Anfinnur Johansenin, Dorthe Juul Myhren, Troels Mark Pedersenin ja Rógvi Thomsenin kanssa
  • 1988 – Í gráum eru allir litir. Bókmentagreinir
  • 1988 – At taka dagar ímillum. Um at ummæla og eitt úrval av ummælum
  • 1988 – Ein skúladagur í K. Føroyskar skemtisøgur. Í úrvali og við inngangi eftir Jógvan Isaksen (Färsaarelaisia novelleja, johdanto: Jógvan Isaksen)
  • 1989 – Ingálvur av Reyni. Text: Gunnar Hoydal. Yhdessä Dorthe Juul Myhren, Amariel Norðoyn ja Rógvi Thomsenin kanssa
  • Færøsk litteratur. Introduktion og punktnedslag. Det arnamagnæanske institut, 1992.
  • 1992 – Ingi Joensen: Reflektión. Fotobók (Photo book). Yhdessä Dorthe Juul Myhren ja Amariel Norðoyn kanssa
  • 1993 – Í hornatøkum við Prokrustes. Hanus Andreassenin novelleja
  • 1993 – Færøsk Litteratur. Forlaget Vindrose, 87-7456-478-1
  • 1995 – Treð dans fyri steini. Bókmentagreinir, 1995.
  • 1995 – Zacharias Heinesen. Teksti: Jógvan Isaksen. Yhdessä Amariel Norðoyn, Dorthe Juul Myhren, Helga Fossádalin ja Jon Hestoyn kanssa
  • 1996 – Var Kafka klaksvíkingur? 26 ummælir
  • 1997 – Tekstur til Amariel Norðoy. Norðurlandahúsið í Føroyum
  • 1997 – Omkring Barbara. Greinasavn. Yhdessä Jørgen Fiskerin, Nils Malmrosin ja John Mogensenin kanssa, 1997.
  • 1997 – Homo Viator. Um skaldskapin hjá Gunnari Hoydal ( Gunnar Hoydalin kirjallisesta työstä)
  • 1998 – William Heinesen: Ekskursion i underverdenen. I udvalg og med efterskrift af Jógvan Isaksen
  • 1998 – Á verðin, verðin! Skaldsøgan "Barbara" eftir Jørgen-Frantz Jacobsen (Jørgen-Frantz Jacobsenin romaanista Barbara.
  • 1999 – Jørgen-Frantz Jacobsen: Den yderste kyst – og andre essays. I udvalg og med efterskrift af Jógvan Isaksen
  • 2000 – Ingálvur av Reyni. Víðkað og broytt útgáva (Udvidet udgave). Yhdessä Amariel Norðoyn, Dorthe Juul Myhren ja Gunnar Hoydalin kanssa
  • 2001 – Livets geniale relief – omkring Jørgen-Frantz Jacobsens roman Barbara, (Jørgen-Frantz Jacobsenin romaanista Barbara) 87-91078-04-0
  • 2002 – Deyðin er drívmegin. Bókimentagreinir (artikkeleita kirjallisuudesta). Mentunargrunnur Studentafelagsins.
  • 2004 – Mellem middelalder og modernitet – Omkring William, Mentunargrunnur Studentafelagsins. (William Heinesenin kirjailijantyöstä)
  • 2006 – Loystur úr fjøtrum – Um skaldskapin hjá Heðini Brú, Mentunargrunnur Studentafelagsins. (Heðin Brúin kirjailijantyöstä)[14][15]
  • 2008 – Dulsmál og loynigongir. Ummælir (Reviews). Mentunargrunnur Studentafelagsins
  • 2010 – Sóttrøll. Um søgur og skaldsøgur eftir Jens Paula Heinesen, Mentunargrunnur Studentafelagsins. (Jens Pauli Heinesenin romaaneista ja novelleista).[16]
  • 2014 - At myrða við skrivaraborðið. 141 pages.[17] Mentunargrunnur Studentafelagsins.[18]

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Um Mentunargrunnin ms.fo. Viitattu 19.12.2018. (fääriksi)
  2. ↑ nfi.ku.dk Department of Scandinavian Research, University of Copenhagen
  3. ↑ Asbjørn Langeland: Nordbok News Scandinavian Library Quarterly. Arkistoitu 17.9.2017. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Farlit.fo Jógvan Isaksen (Arkistoitu) (englanniksi)
  5. ↑ Virðislønir, heiðursgávur og sømdarpeningur mmr.fo. 25.9.2013. Arkistoitu 25.9.2013. Viitattu 20.12.2018. (Arkistoitu)
  6. ↑ FKB.dk Frederiksbergin kirjasto, Tanska (Arkistoitu)
  7. ↑ Skaldsøgur fyri vaksin, ið upprunaliga eru skrivaðar á føroyskum 1909–2010 ((aikuisten romaaneja vuosilta 1909–2010, alkukieli fääri) flb.fo. 27.9.2013. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 20.12.2018. (fääriksi)
  8. ↑ DJ'n rikosromaaniblogi Krossmessan kritiikki (tanskaksi, englanniksi)
  9. ↑ Aktuelt.fo, Áttanda krimisøgan (Arkistoitu)
  10. ↑ Ritograk.fo Tann fimti maðurin, Jógvan Isaksen (Arkistoitu)
  11. ↑ in.fo, Nýggj krimi frá Jógvani Isaksen (Arkistoitu – Internet Archive) (fääriksi)
  12. ↑ Ljodbokur.fo
  13. ↑ SNL.no (Det Store Norske Leksikon) in Norwegian
  14. ↑ Rug.nl page 31 (pdf-file) – review in English by Roald van Elswijk (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Ritograk.fo[vanhentunut linkki] (Achive.is) Loystur úr fjøtrum, Um skaldskapin hjá Heðini Brú, Jógvan Isaksen (fääriksi)
  16. ↑ MS.fo Jógvan Isaksen, Mentunargrunnur Studentafelagsins hevur givið út: (Jógvan Isaksenin kirjat, julkaisija Mentunargrunnur Studentafelagsins)
  17. ↑ At myrða við skrivaraborðið - tíðindabræv frá mentunargrunni studentafelagsins Oyggjatidindi.com
  18. ↑ ms.fo - Jógvan Isaksen: At myrða við skrivaraborðið
  19. ↑ Virðislønir, heiðursgávur og sømdarpeningur 25.9.2013 (fääriksi)
  20. ↑ Býarbókasavnið 20.7.2012 (Arkisto)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Jógvan Isaksen