Jómin viikinkien saaga

Þorgerðr Hörðabrúðr (Hölgabrúðr) kohtaa Jómin viikinkien laivaston. Jenny Nyströmin teos vuodelta 1895.

Jómin viikinkien saaga (isl. Jómsvíkinga saga) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Saaga kertoo niin kutsutuista “jomsviikingeistä”. Nämä olivat viikingeistä koostunut, Pálnatóki-nimisen päällikön perustama palkkasoturiveljeskunta, jonka kerrottiin pitäneen majaa mahdollisesti Wolinin saarella sijainneessa paikassa nimeltä Jómsborg. Jómin viikinkien saagan tapahtumat sijoittuvat pääosin 800–900-luvun Tanskaan ja Norjaan, ja siinä esiintyy tanskanmaalaisia kuninkaita, kuten Haraldr Sinihammas (isl. blátönn) ja Laden (isl. Hlaðir) jaarli Haakon Sigurðrinpoika. Jaarli Haakon osallistuu saagassa legendaariseen Hjörungavágrin taisteluun, jossa vastapuolella olleet jomsviikingit kokevat tappion, kun Haakon saagan mukaan uhraa poikansa ja pyytää apua jumalolennolta Þorgerðr Hörðabrúðrilta (tai: Hölgabrúðr), joka nostattaa Haakonin avuksi yliluonnollisen myrskyn.[1] Jómin viikinkien saaga on ilmestynyt Sirpa Aallon suomentamana nimellä Jómin saaren viikinkien saaga (Nordbooks 2019).

Ajoitus ja käsikirjoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jómin viikinkien saaga on alkujaan kirjoitettu 1200-luvun paikkeilla tai 1200-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana. Se on säilynyt neljänä eri versiona sekä 1500-luvulla tehtynä latinankielisenä käännöksenä eräästä nyt jo kadonneesta käsikirjoituksesta.[2]

Jómin viikinkien saagasta on liikkunut kaksi erilaista versiota (A ja B) todennäköisesti melko pian saagan kirjoittamisen jälkeen. Näistä toisen (A) vanhin mutta osittain puutteellinen käsikirjoitus on 1200-luvun lopulta (AM 291 4to), ja osa tutkijoista katsoo sen olevan lähimpänä alkuperäistä saagaa. Tämä versio on mahdollisesti sama, jota on käytetty Flateyjarbók-käsikirjoituksessa, missä Jómin viikinkien saaga on yhdistetty kuningas Olavi Tryggvenpojasta kertovaan saagaan. Flateyjarbókissa saagan alku kuitenkin poikkeaa AM 291 4to -käsikirjoituksessa olevasta versiosta. Niin kutsuttu B-versio ei ole säilynyt kokonaisuudessaan, mutta kuningassaagojen Fagrskinna ja Heimskringla tekstit pohjautuvat tälle Jómin viikinkien saagan B-versiolle. Käsikirjoitus Holm. Perg. 7 4to (1300-l. alku) taas on lyhennelmä A-versiosta ja sisältää joitain lisäyksiä muista lähteistä. 1500-luvulta peräisin oleva käsikirjoitus AM 510 4to sisältää saagasta version, joka on yhdistelmä A- ja B-versioita. Myös islantilaisen Arngrímur Jónssonin 1500-luvun lopulla laatima latinankielinen käännös Jómin viikinkien saagasta yhdistelee molempia versioita.[3]

Saagan lajityypistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Jómin viikinkien saagan taustana ovat historialliset, tanskalaisten ja norjalaisten hallitsijoiden valtataisteluihin liittyneet tapahtumat, luetaan se yleensä niin kutsuttuihin kuningassaagoihin. Saagassa on kuitenkin myös piirteitä, jotka ovat muinaissaagoille tyypillisiä, kuten unia, ennustuksia ja erilaisia enteitä. Saagassa kuvataan niiden tavoin myös viikinkisoturien toveruutta ja näiden ennen kuolemaansa esittämiä urheita ja uhmakkaita kommentteja. Esimerkiksi jomsviikingien päätös lähteä jaarli Haakonia vastaan esitetään saagassa kansansaduille ja ritariromaaneille tyypillisenä tarinamotiivina: eräissä tanskalaisen Sveinn Haaraparran järjestämissä hautajaisjuomingeissa juopuneet jomsviikingit keplotellaan vannomaan taisteluun lähtönsä valalla. Jómin viikinkien saaga muistuttaa historiallista taustaa ja tarunomaista kerrontaa yhdistävänä saagoja mm. kahta muuta vuoden 1200 paikkeilla kirjoitettua saagaa, *Skjöldunga sagaa sekä Yngvarr Kaukomatkaajan saagaa. Sitä on verrattu myös muihin varhaisiin, yleensä kuningassaagojen yhteydessä käsiteltyihin Orkneylaisten saagaan ja Färsaarelaisten saagaan, joita on pidetty poliittisina, tiettyyn norjalaisten vaikutuspiirissä olleeseen alueeseen liittyvinä saagoina. Jómin viikinkien saaga on kuitenkin myös vaikuttanut kuningassaagoihin: tästä kertoo saagan käyttö Fagrskinnan ja Heimskringlan lähteenä.[4]

Saagan lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jómin viikinkien saagan kirjoittaja on mahdollisesti käyttänyt lähteenään nyt jo kadonneita *Skjöldunga sagaa ja munkki Gunnlaugr Leifssonin kirjoittamaa saagaa kuningas Olavi Tryggvenpojasta. Lisäksi hän on esimerkiksi saagassa kuvatun legendaarisen Hjörungavágrin taistelun osalta käyttänyt lähteenään taistelusta kertovaa skaldirunoutta.[5]

Jómsvíkingadrápa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jómin viikinkien tarinasta kerrotaan myös skaldirunossa Jómsvíkingadrápa. Se on orkneylaisen piispan Bjarni Kolbeinssonin (k. 1222) laatima runo, jossa kerrotaan Jómin viikinkien valasta ja sen seurauksena tehdystä matkasta Norjaan, missä he osallistuvat Hjörungavágrin taisteluun. Bjarni on todennäköisesti käyttänyt sekä suullisia että kirjallisia lähteitä, ja hän on mahdollisesti tuntenut myös Jómin viikinkien saagan aiemmin mainitun B-version. Lisäksi runossa on vaikutteita myös keskiaikaisesta eurooppalaisesta trubaduurirunoudesta.[6]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Andersson, Theodore M. 1985. Kings’ Sagas (Konungasögur). Teoksessa Old Norse–Icelandic Literature: A Critical Guide, toim. Carol J. Clover & John Lindow. Ithaca: Cornell University Press, 197–238.
  • Blake, N. F. 1962. Introduction. Teoksessa Blake, N. F. (käänt. & toim.). 1962. Jómsvíkinga saga. The Saga of the Jomsvikings (Arkistoitu – Internet Archive). London & Johannesburg: Thomas Nelson & Sons, vii-xxvi.
  • Finlay, Alison. 2014. Jómsvíkinga saga and genre. Scripta Islandica 65 (2014), 63-79.
  • Jónas Kristjánsson. 1988. Eddas and Sagas. Iceland’s Medieval Literature. Käänt. Peter Foote. Reykjavík: Hið íslenska bókmenntafélag.
  • Ólafur Halldórsson. 1993. Jómsvíkinga saga. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 343-344.
  • Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur. Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.
  • Þórdís Edda Jóhannesdóttir & Veturliði Óskarsson. 2014. The Manuscripts of Jómsvíkinga Saga: A Survey. Scripta Islandica 65 (2014), 9–29.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jónas Kristjánsson 1988, 164-165; Ólafur Halldórsson 1993, 343; Simek & Hermann Pálsson 2007, 215.
  2. ↑ Blake 1962, xv; Simek & Hermann Pálsson 2007, 215.
  3. ↑ Blake 1962, xv-xvi; Ólafur Halldórsson 1993, 343; Þórdís Edda Jóhannesdóttir & Veturliði Óskarsson 2014, 10-22. Ks. Holm. Perg. 7 4to Skaldic Poetry of the Scandinavian Middle Ages -sivustolla.
  4. ↑ Andersson 1985, 215; Jónas Kristjánsson 1988, 164-165; Simek & Hermann Pálsson 2007, 215; Finlay 2014, 65-77.
  5. ↑ Ólafur Halldórsson 1993, 343; Simek & Hermann Pálsson 2007, 215.
  6. ↑ Ólafur Halldórsson 1993, 343; Simek & Hermann Pálsson 2007, 214-215.

Käännökset ja editiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]