Kai Nieminen (kirjailija)

Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa. Samannimistä muusikkoa käsittelee artikkeli Kai Nieminen (muusikko).

Kai Nieminen
Henkilötiedot
Syntynyt	11. toukokuuta 1950 (ikä 74) Helsinki
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	runoilija, kääntäjä
Kirjailija
Esikoisteos	Joki vie ajatukseni (1971)
Palkinnot
Eino Leinon palkinto (1999) Mikael Agricola -palkinto (2003)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Kai Tapani Nieminen (s. 11. toukokuuta 1950 Helsinki) on runoilija ja japanilaisen kirjallisuuden suomentaja.^[1] Esikoisrunokokoelma Joki vie ajatukseni ilmestyi 1971. Kai Niemiselle on myönnetty useita kirjallisuuspalkintoja sekä käännöstöistä että runoista.

Työ japanilaisen runouden parissa on heijastunut varsinkin hänen omaan alkuvaiheen tuotantoonsa^[2]. Nieminen suomentaa Genjin tarinaa uudestaan. Aiempi, kolmasosan teoksesta käsittävä, suomennos on Marutei Tsurusen, siihen Nieminen suomensi runot.^[3] Nieminen sai osuudestaan Kääntäjien valtionpalkinnon 1991.^[4]

Nieminen toimi kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtajana vuosina 1991–1994.^[5]

Niemisen isä oli runoilija ja kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja Pertti Nieminen.

Tuotanto

Runokokoelmat

• Joki vie ajatukseni. Helsinki: Tammi, 1971.
• Syntymästä. Helsinki: Tammi, 1973. ISBN 951-30-2511-X
• Kiireettä. Helsinki: Tammi, 1977. ISBN 951-30-3896-3
• Tie jota oli kuljettava. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4648-6
• Vain mies. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5457-8
• Elämän vuoteessa. Helsinki: Tammi, 1982. ISBN 951-30-5731-3
• Oudommin kuin unessa. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5962-6
• En minä tiedä. Helsinki: Tammi, 1985. ISBN 951-30-6141-8
• Milloin missäkin hahmossa. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6837-4
• Keinuva maa. Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-30-9090-6
• Se vähä minkä taivasta näkee. Runot 1969–1989. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-30-9475-8
• Bremer, Caj & Nieminen, Kai: Fuuga. Helsinki: Musta Taide, 1992. ISBN 951-96477-2-4
• Vakavia runoja. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0947-X
• Kalevala 1999. (Elias Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan pohjalta kirjoittanut Kai Nieminen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 748) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. ISBN 951-746-055-4
• Lopullinen totuus. Kaikesta. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2580-7
• Perimmäisten kysymysten äärellä. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3105-X
• Alan oppia. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5670-1
• Istun tässä, ihmettelen: Valitut runot. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6648-9
• Heräsin taas unesta. Helsinki: Basam Books, 2021. ISBN 978-952-379-065-0

Suomennoksia

• Yasushi Inoue: Erään väärentäjän elämä. (Novelleja) Otava, 1975. ISBN 951-1-02051-X
• Takeshi Kaikō: Kesän pimeys. (Natsu no yami, 1971) Tammi, 1977. ISBN 951-30-3437-2
• Yoshida Kenkō: Joutilaan mietteitä. (Tsurezuregusa, 1300-luku) Tammi, 1978 (3. korjattu painos 1999). ISBN 951-30-4412-2
• Yukio Mishima: ”Erään naamion tunnustuksia” (Kamen no kokuhaku; katkelma). Teoksessa Shōsetsu: Japanilaisia kertojia. Otava, 1983. ISBN 951-1-07298-6
• Sōseki Natsume: Kokoro. (Kokoro, 1914) Tammi, 1985. ISBN 951-30-6190-6
• Rakasta sinä vain: Valikoima vanhaa japanilaista laulurunoutta. Tammi, 1986. ISBN 951-30-6469-7
• Sei Shōnagon: ”Päänaluskirja” (Makura no sōshi 1, 133). Teoksessa Sana ja ruokokynä: Ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia. Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4515-6
• Naoya Shiga: ”Sielunvaellus” (Tensei). Teoksessa Sana ja ruokokynä, Weilin+Göös 1988.
• Murasaki Shikibu: Genjin tarina. (Genji monogatari, noin 1000) Suomentanut Marutei Tsurunen, runot Kai Nieminen. Otava, 1990. ISBN 951-1-10635-X
• Jun'ichirō Tanizaki: Makiokan sisarukset. (Sasameyuki, 1943–48) Tammi, 1991. ISBN 951-30-6169-8
• Lafcadio Hearn: Kwaidan: Tarinoita ja tutkielmia oudoista ilmiöistä. (Kwaidan: Stories and studies of strange things, 1904) Love kirjat, 1991. ISBN 951-8978-27-1
• Ho Xuan Huong: Kysymyksiä kuulle. (Suomentaneet Rauni Turkia ja Kai Nieminen) Nostromo, 1992. ISBN 951-620-006-0
• Ihara Saikaku: ”Unten teillä kirkastunut päälaki”; ”Toivoton rakkaus rasiassa”; ”Kotonsoittoa maalaismajassa”. Teoksessa Miesten kesken: Miesten välinen rakkaus maailmankirjallisuuden valossa. Helsingissä: Otava, 1993. ISBN 951-1-12268-1
• Yukio Mishima: ”Marttyyri”. Teoksessa Miesten kesken, Otava 1993,
• Alfred Birnbaum & Riku Kanmei: Zenin viikset ja häntä; aforismeja, Tammi 1993
• Itämaisen elämänviisauden kirja; toim. Pertti Seppälä, Japanin osuus (n. 150 sivua), WSOY 1994
• Banana Yoshimoto: Kitchen. (Kitchin, 1988) Otava, 1995. ISBN 951-1-13669-0
• Kenzaburō Ōe: M/T ja kertomus Metsän ihmeestä. (M/T to mori no fushigi no monogatari, 1986) Tammi, 1995. ISBN 951-31-0539-3
• Banana Yoshimoto: N. P. (N. P., 1990) Otava, 1996. ISBN 951-1-14141-4
• Osamu Dazai: Tsugaru: Kulkija käy kotona. (Tsugaru, 1944) Basam Books, 1996. ISBN 952-9842-12-0
• Yasunari Kawabata: Kämmenenkokoisia tarinoita. (Tenohira no shosetsu, alkuteoksen tarinat 1920–72) Tammi, 1998. ISBN 951-30-9743-9
• Ryōkan: Suuri hupsu. Basam Books, 2000. ISBN 952-9842-31-7
• Hisashi Honda: Pyhä uni. (Seimutan, 1983) Nihil interit, 2002. ISBN 952-9886-16-0
• Anselm Hollo: Corvus; WSOY 2002
• Santoka: Vastapäätä kapakka. Basam Books, 2002. ISBN 952-9842-78-3
• Saikoo Ema: Tunteeni eivät ole tuhkaa. Basam Books, 2009. ISBN 978-952-5734-36-2
• Ikkyuu: Riehaantunut pilvi ja Luurankouni. (Suomentanut Kai Nieminen. 2. tarkistettu ja täydennetty painos) Basam Books, 2010. ISBN 978-952-5734-75-1
• Wu-men: Wumenkuan: Aukottoman portin puomi. (Wumenkuan, 1200-luku) Basam Books, 2011. ISBN 978-952-260-018-9
• Bashoo: Alati matkalla: Matkakertomuksia, päiväkirjoja, runoja. Basam Books, 2012. ISBN 978-952-260-030-1
• Santooka: Kaikkialla vuoria - vastapäätä kapakka. Basam Books, 2013. ISBN 978-952-260-153-7
• Ryookan: Huoletta ja hölmönä. Basam Books, 2022. ISBN 978-952-379-186-2

Palkintoja ja tunnustuksia

• Kirjallisuuden valtionpalkinto suomennoksesta Kesän pimeys (1978)
• Kirjallisuuden valtionpalkinto suomennoksesta Kapea tie pohjoiseen (1982)
• Kirjallisuuden valtionpalkinto runokokoelmasta En minä tiedä (1986)
• Kirjallisuuden valtionpalkinto runokokoelmasta Keinuva maa (1990)
• Kirjallisuuden valtionpalkinto suomennoksesta Genjin tarina 4 (1991)
• Eino Leinon palkinto 1999
• Mikael Agricola -palkinto 2003
• Pro Finlandia -mitali 2016^[6]
• Eeva-Liisa Manner -runopalkinto 2016^[7]

Lähteet

1. Kuka kukin on 2003, s. 658. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
2. Ritva Kolehmainen: Kai Nieminen - Istun tässä, ihmettelen. Valitut runot, kirja-arvostelu, Keskisuomalainen 6.4.2012
3. Antti Majander, Iloiselta vaikuttava Kai Nieminen suree joka päivä, Helsingin Sanomat 10.5.2020, viitattu 16.11.2021 (digilehden tilaajille)
4. Valtio jakoi 145000 markkaa palkintoina yhdeksälle kirjailijalle. Helsingin Sanomat 2.7.1991, viitattu 16.11.2021 (digilehden tilaajille)
5. Suomen Penin historiaa. (Arkistoitu – Internet Archive)
6. Pro Finlandia -palkittu Martti Suosalo Yle.fi/uutiset. 6.12.2016. Viitattu 30.1.2017.
7. Kirjailijaliiton palkinnot Marja-Leena Mikkolalle, Tuija Lehtiselle ja Kai Niemiselle - Suomen Kirjailijaliitto Suomen Kirjailijaliitto. 2.10.2016. Viitattu 13.10.2017.

Aiheesta muualla

• Lisää luettavaa aiheesta Kai Nieminen on Wikiaineistossa
• Itä-Uudenmaan kirjailijat: Kai Nieminen (Arkistoitu – Internet Archive).
• Kai Niemisen haastattelu.

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.