Kalapuikko
Kalapuikko on jauhetusta kalamassasta valmistettu ruokalaji, johon käytetään useimmiten seitiä, kummeliturskaa tai alaskanseitiä, joskus myös turskaa tai lohta. Kalamassa on muotoiltu puikkomaiseksi ja sen päälle on lisätty vehnä- tai korppujauhoista valmistettu leivitys. Kansainvälistä kalapuikkopäivää vietetään kolmas huhtikuuta. Alun perin kalapuikkopäivää alettiin viettämään vuonna 2010 tv-sarja Doctor Whon jakson myötä, jossa syötiin kalapuikkoja ja makeaa maitokiisseliä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalapuikon edeltäjä kalatikku kehitettiin 1920-luvulla Massachusettsissa. Mahdollisesti tarkoituksena oli lisätä turskan markkinaosuutta, jotta kasvaneet saaliit saataisiin kaupaksi.[2]
Pohjois-Norjan pakastekalateollisuus sai alkunsa toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana, kun joukoille haluttiin toimittaa proteiinipitoista, säilyvää ruokaa ja metalli haluttiin käyttää säilyketölkkien sijasta aseteollisuuden tarpeisiin.[3]
Nykyisenkaltaiset kalapuikot tuotiin markkinoille Britanniassa vuonna 1955. Kalan nopean jäädyttämisen menetelmä oli patentoitu jo vuonna 1927. Ennen tuotteen julkistamista kuluttajilla testattiin kahta vaihtoehtoa: sillipaloja ja turskapuikkoja. 1950-luvulla harvassa kotitaloudessa oli pakastin, joten kalapuikot valmistettiin ruoaksi pian ostamisen jälkeen.[4]
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalapuikkojen aineksena käytetään paloja, jotka jäävät jäljelle kalan keskiosasta ja pyrstöstä, kun kalan etu- ja takapäästä on ensin poistettu kokonaisena pakastettavat filepalat. Kalanpalat jauhetaan koneellisesti ruodottomaksi massaksi. Kuorrutukseen käytetään korppujauhoja, jauhoja, tärkkelystä, suolaa ja mausteita.[3]
Elintarviketeollisuuden globalisaation myötä kalapuikkoja valmistetaan ympäri maailmaa: Norjan edustalta pyydetty seiti kuljetetaan Kiinaan, missä valmiit kalapuikot pakataan tilaajan toivomalla tavalla, ja sitten ne jaetaan vähittäismyyntiin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa tai Aasiassa.[5]
Kalapuikot myydään valmispakasteina, mikä tekee aterian valmistamisesta helppoa. Pakastekalapuikot kypsennetään uunissa, paistetaan pannulla tai uppopaistetaan. Ennen pakastamista kalapuikot on uppopaistettu puolikypsiksi, jolloin niiden keskiosa on jäänyt raa’aksi. Ruoanvalmistusvaiheessa puikon pinta paistetaan rapeaksi ja sisäosa kypsyy kokonaan.[6]
Myyntimäärät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan suurin pakasteruokayhtiö Iglo Group tuottaa vuosittain lähes kaksi miljardia kalapuikkoa. Sen oma tuotemerkki on Birds Eye. Iglo osti italialaisen Finduksen vuonna 2010.[7] Pelkästään Britanniassa syödään vuosittain 185 miljoonaa turskasta tai koljasta tehtyä kalapuikkoa. Kalakantojen suojelemiseksi Birds Eye on alkanut käyttää yhä enemmän alaskanseitiä ja MSC-sertifioitua kalaa.[8]
Vuosina 2011–2012 kalapuikkojen myynti oli huipussaan, mutta putosi yli neljällä prosentilla vuonna 2013. Arvellaan, että markkinaosuudesta kilpailevat kylmätiskien kalavalmisteet sekä muut kalapakasteet kuten erilaiset leikkeet.[9] Lama-aikana muiden elintarvikkeiden myynti pienenee, mutta pakasteruokien myynti kasvaa.[7]
Kalapuikot ovat etenkin lasten ja lapsiperheiden suosiossa. Britanniassa on arvioitu, että 75 prosenttia lapsista maistaa kalaa ensimmäisen kerran kalapuikon muodossa. Siellä puolet kotitalouksista ostaa kalapuikkoja ainakin kerran vuodessa.[10]
Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista lapsiperheistä syö kalapuikkoja vähintään muutaman kerran kuussa.[11]
Koostumus ja ravintoarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalapuikoissa kalan osuus on noin 58–65 prosenttia.[12][13][14][15] Kalana käytetään useimmiten seitiä, kummeliturskaa, alaskanseitiä,[12] turskaa,[14] hokia[15] tai lohta.[16]
Uunissa paistetuissa kalapuikoissa on vähemmän rasvaa kuin pannulla paistetuissa. Kalapuikkoihin käytetty kala on vähärasvaista, joten siinä ei ole yhtä paljon fosforia, D-vitamiinia tai EPA-happoja kuin rasvaisissa kaloissa, esimerkiksi silakassa tai kirjolohessa. Kalapuikkojen suurin terveysongelma on suola, ja osa kalapuikoista luokitellaankin voimakassuolaisiksi elintarvikkeiksi.[13]
Alla olevassa taulukossa luetellaan perusravintoaineiden sekä EPA-rasvahappojen ja fosforin pitoisuudet eräissä yleisissä kalavalmisteissa.
| Kalapuikot uunissa[17] | Kalapuikot pannulla[18] | Paistettu kirjolohi[19] | |
|---|---|---|---|
| Energiaa | 191 kcal | 236 kcal | 255 kcal |
| Hiilihydraatteja | 16,3 g | 15,1 g | <0,1 g |
| Proteiineja | 13,2 g | 12,2 g | 19,0 g |
| Rasvaa | 7,9 g | 13,9 g | 20,1 g |
| Tyydyttyneitä rasvahappoja | 0,5 g | 1,8 g | 3,6 g |
| Kertatyydyttymättömiä r.h. | 4,4 g | 7,2 g | 8,2 g |
| Monityydyttymättömiä r.h. | 2,7 g | 4,5 g | 5,2 g |
| EPA rasvahappoja | 62,5 mg | 57,9 mg | 413,7 mg |
| Fosforia | 128,5 mg | 120,2 mg | 297,2 mg |
| Kalsiumia | 10,5 mg | 10,8 mg | 149,9 mg |
| D-vitamiinia | 0,9 μg | 1,0 μg | 9,1 μg |
| Suolaa | 1,05 g | 1,02 g | 0,89 g |
Aikuisen päivittäinen energiantarve (noin 2 000 kcal) tyydyttyisi noin 40 kalapuikolla, mutta tällöin ruokavaliossa olisi liian vähän kasviksia ja kuituja ja liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja. Tasapainoisempi yhdistelmä olisi vuorokausiannos 30 kalapuikkoa, 100 grammaa perunamuusia, kuusi porkkanaa, yksi pala näkkileipää ja 25 grammaa pähkinöitä.[20] Tällaisessakin määrässä olisi kuitenkin aivan liikaa suolaa – aikuisen suolansaantisuositus on viisi grammaa päivässä.[21]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fineli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.1.2014.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Miika Kemilä: Kansainvälinen kalapuikkopäivä 3.4. - kiitos arjen pelastaja, kalapuikko! Apetit. 3.4.2020. Viitattu 21.2.2024.
- ↑ Fish fingers: 10 things you almost certainly don't know 2010. Telegraph. Viitattu 19.1.2014.
- ↑ a b Aus dem Leben eines Fischstäbchens Die Zeitschrift der Neuen Zürcher Zeitung. Viitattu 28.6.2010. (saksaksi)
- ↑ Roper, Matt: 50 years of the fish finger 26.9.2005. Mirror. Viitattu 28.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Fiskpinnen reser över 4 400 mil 29.3.2006. Aftonbladet. Viitattu 28.6.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Visste du det om fiskpinnar? Peppar Och Salt. Viitattu 19.1.2014. (ruotsiksi)
- ↑ a b Iglo reveals ambitious growth plans as UK fish finger sales fall Undercurrentnews. Viitattu 19.1.2014.
- ↑ Birds Eye fish fingers get thumbs up from sustainability body 2012. The Guardian. Viitattu 19.1.2014.
- ↑ Fish fingers place as a dinner time staple on the wane Telegraph. Viitattu 19.1.2014.
- ↑ Fish fingers: How has the classic tea-time treat evolved? 2013. BBC Food. Viitattu 23.1.2014.
- ↑ Kalapuikot pitävät pintansa lapsiperheissä – terveellisyydessä on eroja Helsingin Sanomat. Viitattu 17.9.2015.
- ↑ a b Frionor kalapuikot 250 g (tuoteseloste) Findus. Viitattu 19.1.2014.
- ↑ a b 60 prosenttia kalaa 2008. Iltalehti. Viitattu 28.6.2010.
- ↑ a b Cod Fish Fingers BirdsEye / Iglo. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 20.1.2014.
- ↑ a b Pirkka kalapuikko (hoki 65%) Pirkka. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 20.1.2014.
- ↑ Lohi kalapuikko 250 g Findus. Viitattu 20.1.2014.
- ↑ Kalapuikko, teollinen, uunissa paistettu Fineli. THL. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 20.1.2014.
- ↑ Kalapuikko, teollinen, pannulla paistettu Fineli. THL. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 20.1.2014.
- ↑ Kirjolohi, paistettu Fineli. THL. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 20.1.2014.
- ↑ Energialaskelma (Vaatii rekisteröitymisen) kiloklubi. Viitattu 22.1.2014.
- ↑ Suola Sydänliitto. Viitattu 22.1.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalapuikko Wikimedia Commonsissa
- Kalapuikkojen pitkä matka Saksaan 17.1.2015. Taloussanomat. Viitattu 18.1.2015.