Kalmarin kunta

Kalmarin kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Kalmarin lääni
Maakunta	Småland
Keskustaajama	Kalmar
Kuntakoodi	0880
Pinta-ala  ([1])
– Maa	956,62 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2])	70 329
– Väestötiheys	73,5 as./km²
www.kalmar.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kalmarin kunta (ruots. Kalmar kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Kalmar.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 956,62 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 70 329 henkeä (31.12.2020).^[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 208,90 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kalmarin suomalainen ystävyyskaupunki on Savonlinna^[6].

Kuntajaon kehitys

Vuonna 1925 Kalmarin maalaiskunta liitettiin Kalmarin kaupunkiin. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kuusi "suurkuntaa":

• Dörby (Dörby, Hossmo ja Kläckeberga)
• Ljungbyholm (Ljungby ja Sankt Sigfrid)
• Läckeby (Förlösa ja Åby)
• Mortorp (Karlslunda, Mortorp ja Oskar)
• Ryssby (ei muutosta)
• Södermöre (Arby, Hagby, Halltorp ja Voxtorp).

Kalmarin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut, mutta jo vuonna 1965 Dörby liitettiin kaupunkiin. Vuonna 1969 Ljungbyholmista liitettiin Nybron kaupunkiin (osa nykyistä Nybron kuntaa) Sankt Sigfrid ja Mortorpista puolestaan Oskar. Loppuosa Ljungbyholmia ja Mortorpia säilyivät itsenäisinä. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Kalmarin kunta, johon liitettiin Kalmarin kaupunki, Läckeby, Ryssby ja Södermöre sekä Ljungbyholmista ja Mortorpista jäljelle jääneet alueet.

Väestönkehitys

Kalmarin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			44 912
1955			46 820
1960			47 732
1965			49 776
1970			52 637
1975			52 385
1980			52 846
1985			54 165
1990			56 206
1995			58 420
2000			59 308
2005			60 924
2010			62 815
2015			65 704
2020			70 329
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)[8]	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	7 770	11,8
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	1 919	2,9
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	3 526	5,4
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	52 489	79,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 331 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 350 Suomessa syntynyttä,^[10] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 680 kruunua.^[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.^[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[13]

• 0–17-vuotiaat: 19,0 %
• 18–64-vuotiaat: 62,2 %
• 65 vuotta täyttäneet: 18,8 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	2,1	2,1
	jalostus	14,7	17,5
	palvelut	81,9	79,0
	tuntematon	1,3	1,5
	Työpaikkoja ja työllisiä	32 189	30 317
	työpaikkaomavaraisuus	106,2

Taajamat

Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 87,9 prosenttia.^[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 577 asukasta.^[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[17]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Kalmar	36 392
2	Lindsdal	5 510
3	Smedby	3 487
4	Rinkabyholm	1 607
5	Ljungbyholm	1 604
6	Trekanten	1 422
7	Rockneby	869
8	Läckeby	847
9	Hagby	689
10	Påryd	651
11	Vassmolösa	535
12	Tvärskog	404
13	Dunö	384
14	Boholmarna	297
15	Drag	274
16	Halltorp	266

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[18]

• Förlösa
• Krafslösa

Luettelossa mainituista taajamista Förlösa on sittemmin kasvanut yhteen Lindsdalin ja Krafslösa Kalmarin taajaman kanssa.^[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[19]

• Ekenäs
• Förlösa
• Harby
• Hossmo Kyrkbyn
• Kolboda
• Kåremo
• Källtorpsmo
• Revsudden
• Rinkaby
• Voxtorp
• Åmunnen
• Äspelund

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[20]

• Drag + Söregärde
• Törnebyslätt

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kalmarin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[21]

• Kalmar Norra (30 valtuutettua)
• Kalmar Södra (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kalmarin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022^[22]

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	11	11	13	16	14	12	16	14	15	11	13	13	9	10
	Keskustapuolue	14	13	9	9	7	7	8	6	5	5	5	5	5	5
	Liberaalit	4	6	6	2	6	6	4	4	2	7	4	4	4	3
	Kristillisdemokraatit	2	2	2	2	1	2	4	2	6	6	4	2	2	3
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	1	2	4	2	3	3	3	3	4	4	2
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	28	27	27	29	29	28	25	28	24	24	27	29	28	26
	Vasemmistopuolue	2	2	4	2	2	2	2	4	6	5	3	2	3	4
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	2	2	6	8
	Muut	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Yhteensä [23]	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61

Piirit

Kartta Kalmarin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Arbyn piiri
• Dörbyn piiri
• Förlösa-Kläckebergan piiri
• Hagbyn piiri (Småland)
• Halltorpin piiri
• Hossmon piiri
• Kalmarin Heliga korsetin piiri (Kalmar Heliga korsets distrikt)
• Kalmarin Sankt Johanneksen piiri (Kalmar Sankt Johannes distrikt)
• Kalmarin Sankta Birgittan piiri (Kalmar Sankta Birgitta distrikt)
• Kalmarin tuomiokirkkopiiri (Kalmar domkyrkodistrikt)
• Kalmarin Två systrarin piiri (Kalmar Två systrars distrikt)
• Karlslundan piiri
• Ljungbyn piiri (Kalmarin lääni)
• Mortorpin piiri
• Ryssbyn piiri (Kalmarin lääni)
• Voxtorpin piiri (Kalmarin lääni)
• Åbyn piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[24]

• Kalmar domkyrkoförsamling
• Förlösa-Kläckeberga
• Dörby
• Hossmo
• Ryssby
• Åby
• Ljungby
• Arby-Hagby
• Halltorp-Voxtorp
• Karlslunda-Mortorp
• Kalmar S:t Johannes
• Heliga Korset
• S:ta Birgitta
• Två systrar

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Arby
• Dörby
• Förlösa
• Hagby
• Halltorp
• Heliga korset
• Hossmo
• Kalmar domkyrkoförsamling (Kalmar, Kalmar stadsförsamling)
• Kalmar landsförsamling* (Sankta Gertrud)
• Kalmar mosaiska
• Kalmar Sankt Johannes
• Kalmar slottsförsamling*
• Kalmar tyska*
• Karlslunda (Arby kapell)
• Kläckeberga
• Ljungby
• Mortorp
• Ryssby
• Sankta Birgitta* (keskiajalla)
• Sankta Birgitta (vuodesta 1989)
• Två systrar
• Voxtorp
• Åby

Kirkot

• 
  Arbyn kirkko
• 
  Dörbyn kirkko
• 
  Förlösan kirkko
• 
  Hagbyn kirkko
• 
  Halltorpin kirkko
• 
  Heliga Korsetin kirkko
• 
  Hossmon kirkko
• 
  Kalmarin tuomiokirkko
• 
  Kalmarin Linnankirkko
• 
  Kläckebergan kirkko
• 
  Ljungbyn kirkko
• 
  Mortorpin kirkko
• 
  Karlslundan kirkko
• 
  Ryssbyn kirkko
• 
  Sankta Birgittan kirkko
• 
  Sankt Johannes kyrka
• 
  Sankt Olofs kyrka
• 
  Två Systrarin kappeli
• 
  Vasakyrkan
• 
  Voxtorpin kirkko
• 
  Åbyn kirkko

Lähteet

1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.2.2022. (ruotsiksi)
3. Kalmar Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
6. Savonlinna-tietoa → Ystävyyskaupungit www.savonlinna.fi. Viitattu 7.6.2020.
7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
16. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
21. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.2.2022. (ruotsiksi)
23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

• Kalmarin kunnan kotisivut

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kalmar kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.

Kalmarin läänin kunnat

Borgholmin kunta • Emmabodan kunta • Hultsfredin kunta • Högsbyn kunta • Kalmarin kunta • Mönsteråsin kunta • Mörbylångan kunta • Nybron kunta • Oskarshamnin kunta • Torsåsin kunta • Vimmerbyn kunta • Västervikin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit