Kamal al-Din Hasan ibn Ali ibn Hasan al-Farisi (k. 1218/1320) oli persialainen tiedemies, jonka tärkeimmät ansiot liittyvät optiikkaan ja lukuteoriaan. Farisi oli astronomi ja matemaatikko Qutb al-Din al-Shirazin (k. 1311) oppilas, joka puolestaan oli Nasir al-Din Tusin oppilas.[1] Optiikassa al-Farisi oli Iranin keskiajan tärkein hahmo.[2]
Al-Farisin tunnetuin saavutus oli sateenkaarta koskevat tutkimukset, jotka hän esitti samaan aikaan eurooppalaisen Teodorik Freibergilaisen (k. 1310) kanssa.[1] Hän käytti ilmiön aikaansaamiseen valon heijastumista vesipisarasta pimeässä huoneessa ja esitti joukon sateenkaarta koskevia havaintoja. Hän tutki myös kuvien muodostumista silmässä jatkaen alan tärkeimmän auktoriteetin al-Haithamin (k. 1040) tutkimuksia.[2]
Al-Farisin toiminta ei enää ajoittunut islamilaisen maailman tieteiden kulta-aikaan, jonka aktiivisin vaihe oli kääntynyt laskuun jo 1100-luvulla.[3]
Al-Farisi kirjoitti al-Haythamin teoksen Kitab al-manazir pohjalta kriittisen ja uudistetun optiikan esityksen nimeltä Kitab tanqih al-manazir.[2]