Kanankirppu

Kanankirppu
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Kirput Siphonaptera
Heimo: Ceratophyllidae
Suku: Ceratophyllus
Laji: gallinae
Kaksiosainen nimi

Ceratophyllus gallinae
(Schrank, 1803)

Katso myös

  Kanankirppu Wikispeciesissä
  Kanankirppu Commonsissa

Kanankirppu eli lintukirppu (Ceratophyllus gallinae) on pienikokoinen lintujen ulkoloinen, joka voi siirtyä myös ihmiseen.

Kanakirput ovat 1–3 mm pitkiä, eikä niillä ole siipiä. Aikuiset elävät linnun höyhenten välissä ja syövät isäntäeläimen verta. Toukat kasvavat linnunpesissä, missä emot ruokkivat niitä veriulosteilla.[1] Kanoihin liittyvästä tieteellisestä ja suomalaisesta nimestään huolimatta se loisii monissa muissakin lintulajeissa, Euroopassa etenkin kolopesijöissä kuten tali- ja sinitiaisissa.[2] Linnun tai linnunpesän ulkopuolella kirput eivät elä kovin pitkään, ja ne lisääntyvät vain linnunpesissä.[3] Kun lintu lähtee pesästä, kirput jäävät sinne kotelovaiheeseen, ja kuoriutuvat seuraavana kesänä, kun lintu palaa samaan pesään. Kanaloissa pesät ovat jatkuvasti käytössä, joten kirput voivat lisääntyä ympäri vuoden.[4]

Kirpun puremat aiheuttavat ihmisessä punaisia paukamia, jotka voivat kestää viikon ajan.[1] Näppyjä tulee niille ihmisille, jotka ovat kirpuille allergisia. Yhden herkistymisen jälkeen näppylöitä tulee myös seuraavana kesänä.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Juhani Itämies ja Ritva Nissi: Laboranttirouvan ikävät vaivat Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2007
  2. ↑ The common hen flea (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ http://www.the-piedpiper.co.uk/th5d.htm
  4. ↑ Lintukirppu (Arkistoitu – Internet Archive) Rentokil
  5. ↑ Lintukirput (Arkistoitu – Internet Archive) Ihotauti (myös kuva näppylöistä)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]