Kantonin kapina oli 11.-13. joulukuuta 1927 Kiinan tasavallan Kantonissa tapahtunut aseellinen kapina, joka oli osa Kiinan sisällissotaa. Kiinan kommunistisen puolueen joukot ottivat Kantonin lyhyeksi aikaa haltuunsa, mutta Kuomintangin armeija valtasi sen takaisin jo seuraavana päivänä.
Sisällissodan taistelut olivat luoneet Kantonin maakuntaan sekasortoisen tilanteen. Marraskuussa 1927 kommunistit päättivät aloittaa Kuomintangin hallussa olleessa Kantonissa kapinan, jonka poliittinen johtaja oli Zhang Tailei ja sotilaallinen johtaja Ye Ting. Kapinan suunnitteluun osallistui myös Kominternin saksalainen asiamies Heinz Neumann. Kommunistit mobilisoivat noin 2 000 työläisestä kootun punakaartin, jonka lisäksi heidän joukoissaan oli 1 200 Kuomintangin joukoista värvättyä kadettia. Kapinallisia tukemaan saapui vielä noin 500 aseistettua maatyöläistä. Kuomintangin joukoissa oli noin 10 000 sotilasta ja poliisia, joiden tukena oli puolisotilaallisia joukkoja. Kommunistien toivo lepäsikin sen varassa, että heidän joukkoihinsa liittyisi kymmeniä tuhansia työläisiä. Joidenkin arvioiden mukaan kommunisteihin liittyi parikymmentä tuhatta työläistä, mikä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi.[1]
Kuomintangin sotilasjohtaja Zhang Fakui selville kapinallisten suunnitelmasta, jonka vuoksi ajankohtaa varhaistettiin kahdella päivällä. Kapinan käynnistyessä varhain aamuyöllä 11. joulukuuta kommunistit ottivat kaupungin nopeasti haltuunsa. Kuomintang aloitti vastahyökkäyksensä samana iltana ja kukisti ylivoimansa turvin kapinalliset jo seuraavana päivänä. Kuomintang sai tulitukea myös Helmijoella partioivilta Iso-Britannian laivaston tykkiveneiltä. Kanton oli lopullisesti Kuomintangin komennossa iltapäivällä 13. joulukuuta. Taistelut olivat vaatineet vain muutama sata kuolonuhria, mutta viisi päivää kestäneiden kostotoimien aikana Kuomintang surmasi arviolta 6 000 ihmistä. Kaatuneiden ja teloitettujen joukossa oli myös Neuvostoliiton konsulaatin henkiilökuntaa.[1]
Kiinan kommunistisen puolueen historiankirjoituksessa Kantonin kapinaa verrataan vuoden 1871 Pariisin kommuuniiin.[2] Kominternin osuus tapahtumien kulkuun ei ole täysin selvillä. Vuonna 1929 järjestö lähetti Kiinaan suomalaisen asiamiehensä Niilo Virtasen tutkimaan epäonnistumisen syitä.[3]