Karel Havlíček Borovský

Karel Havlíček Borovský, Jan Vilímekin piirros.

Karel Havlíček Borovský (kirjailijanimi Havel Borovský; 31. lokakuuta 1821 Borová, Böömi – 29. heinäkuuta 1856 Praha)[1] oli tšekkiläinen kirjailija, runoilija ja kansallismielinen poliittinen kirjoittaja.

Havlíček opiskeli Prahassa ja pääsi 1843 Šafárikin avulla erään professorin kotiopettajaksi Moskovaan, missä hän tutustui johtaviin venäläisiin slavofiileihin. Hän kuvaili myöhemmin kokemuksiaan Venäjällä teoksessa Obrazy z Rus (1845). Havlíček toimi 1840-luvulla aktiivisesti Tšekin kansallisessa liikkeessä ja kirjoitti runsaasti artikkeleita, joissa vaati poliittisia reformeja. Hän kirjoitti ensin Pražské Novinyyn ja perusti 1848 Národní noviny (”kansalliset uutiset”) -nimisen oman lehden, joka lakkautettiin jo seuraavana vuonna. Hän perusti sen seuraajaksi Kutná Horassa ilmestyneen Slovan-nimisen uuden lehden, joka lakkautettiin myös vuonna 1851 ja hänet vangittiin. Oikeus vapautti Havlíčekin, mutta joulukuussa 1851 hänet karkotettiin Brixeniin, jossa hän joutui asumaan vuoteen 1855 vartioinnin alaisena. Vapautuessaan hän oli vankeusajan jäljiltä henkisesti ja fyysisesti hyvin heikossa kunnossa, ja kuoli pian ennenaikaisesti.[2][1]

Havlíček oli taitava prosaisti ja epigrammien kirjoittaja. Hän vastusti romantiikkaa ja hänen on sanottu antaneen tšekin kielelle uudenaikaisemman luonteen. Havlíček kirjoitti vankeusaikaan kolme satiirista runokokoelmaa, jotka julkaistiin postuumisti: Tyrolské elegie (”Tirolilainen elegia”, 1861), Král Lávra (”Kuningas Lavra”, 1870) ja Křest svatého Vladimíra (”Pyhän Vladimirin kääntymys”, 1876).[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Karel Havlíček Borovský (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 6.10.2013.
  2. ↑ Nordisk familjebok (1909), s. 129–130 Runeberg.org. Viitattu 5.10.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]