Karfí | |
---|---|
Καρφί | |
Karfín (vasemmalla) ja Mikrí Kopránan huiput. |
|
Sijainti | |
Karfí |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Kreikka |
Paikkakunta | Oropédio Lasithíou, Lasíthi, Kreeta |
Historia | |
Tyyppi | asutus |
Kulttuuri | minolainen kulttuuri |
Korkeus | 1 100 m |
Aiheesta muualla | |
Karfí (kreik. Καρφί; myös Karphi) on vuorenhuippu ja minolaisaikaisen asutuksen arkeologinen kohde Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsee Díktivuorilla Lasíthin ylätasangon pohjoispuolella noin 1 100 metrin korkeudessa. Asutus käsitti Karfín ja Mikrí Kopránan vuorenhuippujen välisen tasaisemman alueen. Paikan nykyaikainen nimi on peräisin vuorenhuipusta. Asutuksen minolaisaikaista nimeä ei tunneta.[1][2]
Keskiminolaisella kaudella (n. 2000–1600 eaa.) paikalla oli todennäköisesti vuorenhuippupyhäkkö. Myöhäisminolaisella kaudella (LM IIIC, noin 1190–1170 eaa.) paikalle syntyi asutus, joka toimi turvapaikkana alemmista minolaisasutuksista muuttaneille. Tutkijoiden mukaan Karfín asukasluku on ollut suurimmillaan noin 3 500.[1][2]
Asutus säilyi käytössä aliminolaiselle kaudelle (n. 1100–950 eaa.), jolloin sen asukkaat olivat viimeisiä minolaisia, niin kutsuttuja eteokreettejä. Tämän jälkeen se hylättiin vähitellen. Paikalta on löytynyt suhteellisen vähän muinaisesineitä, koska asutus ei monien muiden minolaisten asutusten tavoin tuhoutunut äkkiä, vaan ihmiset veivät esineet mukanaan kun paikka hylättiin.[1][2][3]
Asutuksesta on tunnistettu useita pyhäkköjä. Yksi merkittävimmistä esinelöydöistä on jumalatarhahmo, jonka kädet on nostettu ylös rukous- tai siunausasentoon. Asutuksen ympäriltä on löydetty hauta-alueita ja useita pieniä tholos-hautoja.[1][2]
Alueen kaivaukset suoritti John Pendlebury vuosina 1937–1939. Paikan arkeologisen merkittävyyden oli ymmärtänyt jo Arthur Evans.[1][2]