Karhunruohot | |
---|---|
Lettokarhunruoho (Tofieldia calyculata) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Alismatales |
Heimo: | Karhunruohokasvit Tofieldiaceae |
Suku: |
Karhunruohot Tofieldia Huds. |
Katso myös | |
Karhunruohot (Tofieldia) on karhunruohokasvien (Tofieldiaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun luetaan kuuluvaksi 12 lajia[1]. Useita sukuun kuvattuja lajeja on myös todettu samoiksi lajeiksi jonkin jo aiemmin kuvatun lajin kanssa tai siirretty toisiin sukuihin kuuluviksi[1]. Karhunruohot muistuttavat paljolti suoliljoja (Narthecium), mutta eroavat niistä kukkien rakenteiden perusteella[2].
Karhunruohot ovat monivuotisia, ruohovartisia ja kaljuja kasveja, joilla on suikertava juurakko. Varret ovat kasvutavaltaan pystyjä ja varren alaosissa on muutamia lehtiä. Tyvilehdet ovat muodoltaan keihäsmäisiä ja lehtien reunat ovat kääntyneet vartta kohti. Karhunruohojen kukinto on tiivis terttu. Karhunruohojen hedelmä on munanmuotoinen kota.[2]
Suomessa tavataan vain yhtä karhunruoholajia, pohjankarhunruohoa eli karhunruohoa (Tofieldia pusilla), joka on paikoin yleinen Pohjois-Suomessa[3].
Karhunruohojen (Tofieldia) suvun tieteellinen nimi viittaa 1700-luvulla eläneeseen englantilaiseen kasvitieteilijään Thomas Tofieldiin[2].