Karl-Otto Apel (15. maaliskuuta 1922 Düsseldorf – 15. toukokuuta 2017 Niedernhausen[1]) oli saksalainen filosofi ja Frankfurtin yliopiston emeritusprofessori. Apel toi työssään yhteen analyyttistä ja mannermaista filosofista perinnettä.
Apel kehitti diskurssietiikan järjestelmän. Hän oli Jürgen Habermasin ystävä ja työtoveri ja omaksui muun muassa tämän kommunikatiivisen toiminnan teorian, vaikka arvostelikin joitakin Habermasin lähestymistapoja.
- Die Erklären: Verstehen-Kontroverse in transzentendalpragmatischer Sicht (1979)
- Die Idee der Sprache in der Tradition des Humanismus von Dante bis Vico (1980)
- Transformation der Philosophie (1994)
- 1. - Sprachanalytik, Semiotik, Hermeneutik
- 2. - Das Apriori der Kommunikationsgesellschaft
- Auseinandersetzungen in Erprobung des transzentendalpragmatischen Ansatzes (1998)
- Diskurs und Verantwortung. Das Problem des Übergangs zur postkonventionellen Moral (1997)
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Tieteilijät | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli:
en:Karl-Otto Apel