Karnuutit
Karnuutit (lat. carnutes tai carnuti) olivat voimakas kelttiheimo, joka asui Galliassa, Seinen ja Loiren välimaastossa. Karnuuttien eteläpuolella asuivat biturigit ja itäpuolella senonit. Roomalaisten mukaan karnuuttien hallitsema alue oli Gallian poliittinen ja uskonnollinen keskus. Karnuuttien tärkeimmät linnoitetut kaupungit olivat nimeltään Cenabum tai Genabum (nykyinen Orléans) ja Autricum (nykyinen Chartres). Druidien vuosittainen kokous järjestettiin jommassakummassa kaupungissa.[1]
Liviuksen mukaan karnuutit olivat yksi niistä kelttiheimoista, jotka aikoinaan hyökkäsivät Italiaan Bellovesuksen johdolla, kun Tarquinius Priscus oli Rooman kuningas. Ilmeisesti karnuutteja olivat aiemmin hallinneet kuninkaat, mutta he lienevät luopuneet kuningasvallasta niihin aikoihin kun Caesar aloitti Gallian valloituksen.[1]
Vercingetorixin johtaman kansannousun aikana Caesar poltti Cenabumin. Karnuutit lähettivät myöhemmin 12 000 miestä Vercingetorixin tueksi Alesian taisteluun. Augustuksen aikana karnuutit saivat foederatin aseman.[1]
Etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Prefiksi "car-" tulee keltinkielisestä nominista "cairn", joka tarkoittaa "kiviröykkiötä", kuten esimerkiksi Newgrange Irlannissa; suffiksiosa "utes" on muunnos nominista, jonka toisia versioita ovat "uates","ovates" tai "vates". Näin "cairn-uates" tarkoittaa "kiviröykkiöennustajaa".