Kartli-Kakhetin kuningaskunta

Kartli-Kakhetin kuningaskunta
ქართლ-კახეთის სამეფო
1762–1800
lippu


Kuningaskunnan rajat 1700-luvulla

Valtiomuoto Monarkia
Pääkaupunki Tbilisi
Edeltäjä(t) Kartli ja Kakheti
Seuraaja(t) Venäjän keisarikunta

Kartli-Kakhetin kuningaskunta (georg. ქართლ-კახეთის სამეფო, Kartl-Kakhetis samepo) syntyi vuonna 1762,[1] kun kaksi itägeorgialaista kuningaskuntaa, Kartli ja Kakheti, yhdistyivät. Molemmat kuningaskunnat olivat olleet itsenäisiä 1400-luvulta eli Georgian kuningaskunnan hajoamisesta saakka.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisesti Kartli oli ollut Georgian merkittävin maakunta, mutta kuningaskunnan syntymisen aikaan Persian hyökkäykset olivat heikentäneet sitä enemmän kuin sen itäistä naapuria Kakhetia. Siksi Kakhetin kuninkaista tuli uuden valtion hallitsijoita ja maan pääkaupungista Telavista Kartli-Kakhetin pääkaupunki. Yhdistyminen ei estänyt Persian valtakuntaa jatkamasta aggressiotaan Georgiaa vastaan, ja persialaiset hyökkäsivätkin maahan 1700-luvun lopussa tuhoisin seurauksin useita kertoja.

Kuningas Erekle II haki suojaa hyökkäyksiä vastaan ja solmi vuonna 1783 Georgijevskin sopimuksen Venäjän keisarikunnan kanssa. Valtion puolustus ja ulkosuhteiden hoito siirrettiin sopimuksella Venäjälle. Erekle onnistui kuitenkin säilyttämään valtionsa sisäisen itsehallinnon.[1]

14. tammikuuta 1798 valtaistuimelle nousi Ereklen vanhin poika Giorgi XII, joka tunnusti 22. helmikuuta 1799 oman poikansa Davitin maan kruununperilliseksi. Samana vuonna Venäjän joukkoja saapui Kartli-Kakhetiin. Keisari Paavali I tunnusti 18. huhtikuuta 1799 maiden välisen sopimuksen kuudennen artiklan mukaisesti Davitin oikeuden nousta Kartli-Kakhetin valtaistuimelle. Giorgin pojat ja veljet alkoivat kuitenkin taistella kruunusta, sillä Erekle II oli muuttanut kolmannen vaimonsa kuningatar Daredžanin vaatimuksesta kruununperimysjärjestystä niin, että tulevien kuninkaiden nuoremmat veljet nostettiin järjestyksessä poikien edelle.

Kamppailun seurauksena Giorgi päätti pyytää Paavalia hyökkäämään Kartli-Kakhetiin, alistamaan Bagrationi-prinssit ja hallitsemaan kuningaskuntaa Pietarista sillä ehdolla, että Giorgin ja hänen jälkeläistensä annettaisiin jatkaa kuningaskunnan nimellisinä hallitsijoina. Käytännössä Giorgi yritti mediatisoida Bagrationi-hallitsijasuvun Romanov-keisarien alaisuuteen.[2] Giorgin pyyntöön vaikutti myös jatkuva Persian aiheuttama uhka.[3]

Paavali hyväksyi tarjouksen alustavasti, mutta muutti mielensä ennen neuvottelujen päättymistä ja antoi 18. joulukuuta 1800 asetuksen, jossa Kartli-Kakheti liitettiin Venäjään ja sen bagratidikuninkaat syöstiin valtaistuimelta.[4] Paavali salamurhattiin hieman myöhemmin. Sanotaan, että 6. maaliskuuta 1801 hänen seuraajansa Aleksanteri I harkitsi liitoksen perumista ja Georgian alueen liittämistä Venäjään yhtenä sen provinsseista, mutta Aleksanteri ei kyennyt valitsemaan oikeaa kruununperillistä Bagrationi-suvusta ja päätti pitää asetuksen voimassa 12. syyskuuta 1801.[4][5] Syyskuun asetuksessa uuden hallintojärjestelmän periaatteena oli Georgian hallitsijan vastuu toimia alueen kenraalikuvernöörin alaisuudessa.[5] Kuningas Giorgi kuoli 28. joulukuuta 1800 eikä saanut koskaan tietää menettäneensä kruunun. Seuraavaan huhtikuuhun mennessä venäläiset joukot ottivat maan hallinnon haltuunsa, ja helmikuussa 1803 Davit Bagrationi vietiin sotilassaattueessa Tbilisistä Pietariin.

Kartli-Kakhetin kuninkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Eur, Imogen Bell: Eastern Europe, Russia and Central Asia 2003, s. 170. Taylor & Francis, 2002. ISBN 1857431375 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Montgomery-Massingberd, Hugh: Burke’s Royal Families of the World: Volume II Africa & the Middle East, s. 59. Burke's Peerage, 1980. ISBN 0-85011-029-7
  3. ↑ Tsagareli, A.: Charters and other historical documents of the XVIII century regarding Georgia, s. 287–288. Määritä julkaisija!
  4. ↑ a b Treaty of Georgievsk 2008. Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  5. ↑ a b GEORGIAN KINGDOM (OF KARTLI-KAKHETI) WAS ANNEXED TO RUSSIA History. Boris Yeltsin Presidential Library. Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)