Kartogrammi

Jatkuva kartogrammi esittää alueiden pinta-alojen kautta EU-budjetin käytön asukasta kohti Euroopassa 2007–2013 (Luxemburg jätetty pois liian suurena). Värit kuvaavat sitä, onko valtio nettomaksaja (ruskea) vai saaja (sininen).
Ei-jatkuva kartogrammi esittää Euroopan maiden puolustusbudjettien suuruudet (2004) alueiden pinta-alojen kautta. Maiden muodot ovat luonnollisempia kuin jatkuvassa kartogrammissa.
Yhdysvaltain presidentinvaalien 2008 valitsijamiesten määrä osavaltioittain: yksi ruutu edustaa yhtä valitsijamiestä.

Kartogrammi on teemakartta, jossa haluttu tieto välitetään alueen pinta-alan koon kautta niin että alueen koko on suhteessa kuvatun muuttujan arvoon eikä sen luonnolliseen kokoon.[1][2] Kartogrammin avulla lukumäärien suhteita voi olla helpompi vertailla kuin esimerkiksi koropleettikartasta, jossa ne ilmaistaan eri värisävyin. Kartogrammien yleisyyttä rajoittaa kuitenkin se, että niiden tekeminen on ollut vaivalloista.[2] Nykyisin kartogrammeja voidaan tehdä tietokoneohjelmilla.[3]

Kartogrammien lajeja ovat:[4]

  • jatkuva kartogrammi, jossa alueet ovat toisissaan kiinni, minkä seurauksena ne ovat yleensä muodoltaan vääristyneitä
  • ei-jatkuva kartogrammi, jossa alueet ovat toisistaan erillään ja voivat siten säilyttää luonnollisen muotonsa
  • Dorling-kartogrammi, jossa alueiden muodot korvataan lähekkäisillä ympyröillä
  • Demers-kartogrammi, jossa alueiden muodot korvataan vierekkäisillä neliöillä
  1. Aro, Eemeli: Äänioikeudellinen Suomi aut-web.hut.fi. 2012. Arkistoitu 1.4.2012. Viitattu 17.4.2014.
  2. a b Victor Vescovo: The Atlas of World Statistics: What Is a Cartogram? atlas.caladan.com. Arkistoitu 8.7.2013. Viitattu 17.4.2014.
  3. Uusia kulmia maailmaan 28.9.2006. Tiede.fi. Viitattu 17.4.2014.
  4. Cartogram Types 2002. U.S. Geological Survey: Cartogram Central. Arkistoitu 29.1.2021. Viitattu 17.4.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]