Kastanjasutipuu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
Lahko: | Malvales |
Heimo: | Malvakasvit Malvaceae |
Alaheimo: | Bombacoideae |
Suku: | Sutipuut Pachira |
Laji: | aquatica |
Kaksiosainen nimi | |
Pachira aquatica |
|
Katso myös | |
Kastanjasutipuu[2][3] eli sutipuu (Pachira aquatica) on Keski- ja Etelä-Amerikan kosteikoilla luonnonvarainen puu, joka kasvaa noin 18 metrin korkuiseksi. Sen lehdykät ovat säteittäiset ja runko sileä, vihertävä. Kasvi muodostaa syötäviä pähkinämäisiä hedelmiä.[4]
Kastanjasutipuusta on varsinkin Itä-Aasiassa tullut suosittu koristekasvi, ja sen katsotaan tuottavan onnea esimerkiksi liike-elämässä. Lajia on saatavilla myös suomalaisista kukkaliikkeistä huonekasvikäyttöön.
Suvun nimi Pachira juontuu eräästä Guayanassa puhuttavasta kielestä.
Ruukkukasvina kastanjasutipuusta voi tulla runsaan kahden metrin korkuinen. Se viihtyy valoisassa tai puoliaurinkoisessa paikassa, suojassa kevään ja kesän kaikkein paahtavimmalta auringolta. Kasville tulee antaa keväästä syksyyn kerrallaan runsaasti vettä, minkä jälkeen multa saa kuivahtaa kunnolla ennen seuraavaa kastelua. [5]
Talvella kasvia tulee kastella niukemmin. Kastanjasutipuu menestyy hyvin, vaikka sen jättäisi pariksi kolmeksi viikoksi ilman kastelua. Vain liian kuiva huoneilma tuottaa ongelmia ja se saattaa varistaa lehtiään. Sen lehtiä tulee sumuttaa usein riittävän ilmankosteuden takaamiseksi.
Kastanjasutipuuta tulee lannoittaa keväästä syksyyn vain kerran kuussa. Kastanjasutipuu viihtyy normaalissa huoneenlämmössä koko vuoden, mutta talven se viettää mielellään viileämmässäkin, kunhan lämpö ei laske alle 12 asteen. Kasvin voi istuttaa uudelleen keväällä tarpeen vaatiessa hiukan entistä suurempaan ruukkuun. Halutessaan sitä voi latvoa ankarasti keväällä, ja pelkkä typistetty lehdetön tynkäkin kasvattaa nopeasti uuden verson.
Lehtien alapinnalle muodostuvat sokeripitoiset pisarat kuuluvat kasvin normaaliin aineenvaihduntaan, eivätkä niin ollen anna aihetta huoleen.