Kathleen Garman

Pronssiveistos, jonka mallina oli Kathleen Garman. Jacob Epsteinin teos Kathleen vuodelta 1935 (Bristol City Museum and Art Galleryn kokoelmat).

Kathleen Garman (myös Lady Epstein; 1901 Wednesbury, Staffordshire, Englanti – 1979 Lontoo) oli kolmas seitsenjäsenisessä Garman-sisarussarjassa joka seurusteli aikansa brittiläisen kulttuurieliitin kanssa ja tunnettiin kauneudestaan ja skandaalinkäryisestä käytöksestään.

Kathleen Garmanin isä oli kuuluisa lääkäri. Hän opiskeli aluksi musiikkia ja kuvataiteita yhdessä Mary-sisarensa kanssa. Vuonna 1919 he päättivät muuttaa omin lupinensa Lontooseen. Kathleen sai työtä Harrodsin tavaratalosta ja työskenteli myös taidemallina. Tytärtensä tempauksesta järkyttynyt isä päätti kuitenkin tukea heitä taloudellisesti ja vuokrasi heille asunnon hyvältä paikalta ja ilmoitti heidät yksityiseen taidekouluun. Tyttäret olivat aktiivisia yöelämässä ja Kathleen tapasi yökerhossa tuolloin 40-vuotiaan Jacob Epsteinin joka heti pyysi tätä mallikseen.[1]

Epstein oli naimisissa kun aloitti suhteen Garmanin kanssa. Tämä oli Garmanin isälle liikaa ja hän ei antanut testamentissaan tyttärelleen mitään. Vuonna 1923 Epsteinin vaimo, Margaret, pyysi Kathleenin asunnolleen vierailulle ja ampui tätä olkapäähän. Epstein maksoi Garmanin hoitokulut sairaalassa ja teki kaikkensa, jotta asia ei menisi julkisuuteen eikä tuomioistuinten käsiteltäväksi. [1]

Skandaalinkäryisten tapahtumien jälkeen Margaret ehdotti Kathleenille Garmanille ja Jacob Epsteinille järjestelyä. Garman ja Epstein saisivat jatkaa suhdettaan ja koska Epsteinien suhde oli lapseton, sivusuhteesta syntyneet lapset kasvatettaisiin yhdessä. Margaretilla oli jo lapsia edellisestä suhteestaan. Garman ja Epstein saivat kolme lasta: Theodore vuonna 1924, Kitty vuonna 1926 ja Esther vuonna 1929.[2]

Garman ja Epstein jatkoivat tapailuaan ja solmivat avioliiton kahdeksan vuotta Margaretin kuoleman jälkeen vuonna 1955 maistraatissa, yksityisessä tilaisuudessa. Kathleen Garmanista tuli avioliittonsa myötä Lady Epstein. Miehensä kuoleman jälkeen hän lahjoitti tämän töitä Israelin museolle, Jerusalemiin. [1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]