Kathryn Kuhlman

Kathryn Kuhlman 1970-luvulla.

Kathryn Kuhlman (9. toukokuuta 1907 – 20. helmikuuta 1976) oli yhdysvaltalainen, baptistikirkkoon kuulunut uskonnollinen julistaja[1] ja uskolla parantaja. Hänen katsotaan edustaneen yhteiskristillisyyttä ja ekumeenisuutta. Kuhlman lukeutui karismaattiseen liikkeeseen. "Hänen palvelutyönsä oli yksi karismaattisen liikkeen johtavimmista palvelutöistä, ellei kaikkein johtavin", toteaa helluntailais-karismaattisen kristillisyyden historiaa tutkinut yhdysvaltalainen saarnaaja Roberts Liardon.[2]

Suuret kirkkokunnat kiittelivät Kuhlmanin palvelutehtävää myös aikansa puhtaimmaksi Pyhän Hengen palvelutyöksi.[3] Kuhlman kammosi fanaattisuutta ja epäraittiitaselvennä metodeja. Hän ei voinut esimerkiksi sietää huutamista kokouksissaan.[4] Kuhlmanin esikuva oli kanadalais-amerikkalainen naisevankelista Aimee Semple McPherson.[5]

Kuhlman piti joukkokokouksia, ja hänellä oli oma TV-ohjelma. Vuonna 1972 hän vieraili paavin luona Roomassa ja sai häneltä siunauksen toiminnalleen.

Kuhlman ei vieraillut koskaan Suomessa, mutta hän on tunnettu kristillisissä piireissä. Monet suomalaiset vierailivat hänen kokouksissaan ulkomailla. Jerusalemissa ja Tel Avivissa marraskuussa vuonna 1975 pidetyssä Toisessa Pyhän Hengen konferenssissa oli mukana 300 suomalaista Ihannematkat-yhtiön lennättäminä. Mukana olivat muun muassa Niilo Yli-Vainio sekä Olavi ja Ester Syväntö.[6][7][8][9] Veikko Manninen kävi Chicagon konferenssissa 1973 ja sai siellä tilaisuuden osallistua kahdesti Kathryn Kuhlmanin kokoukseen.[10]

Useita Kuhlmanin kirjoja on käännetty suomeksi. Kuhlman kuoli sydänleikkaukseen vuonna 1976.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kathryn Kuhlmanin teokset suomeksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ensimmäinen ja viimeinen ihme. Suomentanut Heljä Meuronen. Kuva ja Sana, 1975. ISBN 951-9072-74-8
  • Heikkoa hän hoivaa. Kuva ja Sana, 1976.
  • Herran parantava kosketus. Suomentanut Aune Lehtisalo. Ristin Voitto ry., 1957.
  • Ihmettä etsimässä. Ristin Voitto, 1974.
  • Jumalalle kaikki on mahdollista. Ristin Voitto, 1974.
  • Jumala voi. Ristin Voitto, 1970.
  • Kapteeni LeVrier uskoo ihmeisiin. Ristin Voitto, 1974.
  • Kathryn Kuhlman – raportti ihmeestä. Kuva ja Sana, 1975.
  • Kuinka suuri on Jumalan voima? Ristin Voitto, 1975.
  • Kuolematon ihme. Toimittanut Leo Meller. Kuva ja Sana, 1994. ISBN 951-585-003-7
  • Lääketiede ja ihmeet. Ari-Kustannus, 1979.
  • Paranin reumasta. Ristin Voitto, 1977.
  • Päivieni jälkeen sen tapahtuu. Suomentaneet Hanna Helin, Marja Rantanen ja Hannu Rossi. Kuva ja Sana, 2007. ISBN 978-951-585-184-0
  • Sinulle joka jäit jälkeeni. Kuva ja Sana, 1977.
  • Uskon ihmeisiin. Ristin Voitto, 1973.

Kathryn Kuhlmanista julkaistuja elämäkertoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Artman, Amy Collier: The Miracle Lady: Kathryn Kuhlman and the Transformation of Charismatic Christianity. Wm. B. Eerdmans Publishing, 2019. Google Books.
  • Buckingham, Jamie: Minun elämäni. Kathryn Kuhlman. Kuva ja Sana, Helsinki, 1976.
  • Hinn, Benny: Kathryn Kuhlmanin avattu testamentti (Kathryn Kuhlman: Her Spiritual Legacy and Its Impact on My Life, 1999). Suomentanut Hannu Viinikainen. Kuva ja Sana, 1999. ISBN 951-585-069-X
  • Hosier, Helen Kooiman: Kathryn Kuhlman. Suomentanut Inka Pekkanen. Ristin Voitto, 1977. ISBN 951-605-480-3

Kathryn Kuhlman DVD:llä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kathryn Kuhlman Las Vegasissa! Julkaissut Kuva ja Sana.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kunnas, Unto: Maailman ääret n.o 3 1976 , Suomen vapaa ulkolähetys ry, Tikkurila, 1976
  • Ahonen, Eino, Manninen, Veikko: Ristin Voitto 13.12.1973, Ristin Voitto, 1973
  • Buckingham, Jamie, Minun elämäni / Kathryn Kuhlman, Kuva ja sana, Helsinki, 1976
  • Hosier, Helen Kooiman, Kathryn Kuhlman, Ristin Voitto, 1977, ISBN 951-605-480-3
  • Meller, Leo , Schulgin, Maria, Meuronen, Heljä, Kathryn Kuhlman – Raportti ihmeestä, Kuva ja Sana, Saarijärvi, 1975, ISBN 951-9072-64-0

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Buckingham, s. 16
  2. ↑ Liardon, Roberts: Jumalan kenraalit, s. 276. Uskon Sanan Kustannus Oy, 2005.
  3. ↑ Liardon, Roberts: Jumalan kenraalit, s. 282. Uskon Sanan Kustannus Oy, 2005.
  4. ↑ Lusa, Teijo-Kalevi: Ehtoosade. Sata vuotta Pyhän Hengen työtä, s. 73. Kuva ja Sana, 2006.
  5. ↑ Lusa, Teijo-Kalevi: Ehtoosade. Sata vuotta Pyhän Hengen työtä, s. 72. Kuva ja Sana, 2006.
  6. ↑ Maailman ääret n.o 3 1976, s. 16-17
  7. ↑ Buckingham, s. 168, 207-209, 224
  8. ↑ Hosier, s. 173-178
  9. ↑ Meller, s. 44-51
  10. ↑ Ristin Voitto 13.12.1973, s. 11

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.