Kefprotsiili

Kefprotsiili
Kefprotsiili
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(6R,7R)-7-[[(2R)-2-amino-2-(4-hydroksifenyyli)asetyyli]amino]-8-okso-3-prop-1-enyyli-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo
Tunnisteet
CAS-numero 92665-29-7
ATC-koodi J01DC10
PubChem CID 5281006
DrugBank DB01150
Kemialliset tiedot
Kaava C18H19N3O5S 
Moolimassa 389,432
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 94 %[1]
Proteiinisitoutuminen 42 %[1]
Metabolia ?
Puoliintumisaika 1,2 tuntia[1]
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen

Kefprotsiili (C18H19SN3O5) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina.

Ominaisuudet ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kefprotsiilin propenyyliryhmällä esiintyy E,Z-isomeriaa ja E-isomeeri on vallitseva. Molemmat isomeeri ovat antibioottisesti tehokkaita. Kefprotsiili kuuluu niin sanottuihin toisen sukupolven kefalosporiineihin ja sen antibioottiset ominaisuudet perustuvat bakteerien soluseinän synteesin estoon. Lääkeaine on melko laajakirjoinen ja tehoaa useisiin grampositiivisiin ja gramnegatiivisiin bakteereihin. Teho on verrattavissa kefakloriin tai on hieman sitä parempi. Kefprotsiili annostellaan tablettina ja sitä voidaan käyttää muun muassa hengitystieinfektioiden, virtsatulehdusten ja ihoinfektioiden hoidossa.[1][2][3][4]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kefprotsiili voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan huonovointisuutta, oksentamista, ripulia, allergisia iho-oireita ja kandidiaasia.[1][4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 376–380. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.7.2020). (englanniksi)
  2. ↑ Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 51. Soluseinämää heikentävät bakteerilääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 12.7.2020.
  3. ↑ David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 1102. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 9781609133450 (englanniksi)
  4. ↑ a b Arthur H. Jeske: Mosby's Dental Drug Reference, s. 253. Elsevier, 2017. ISBN 9780323481113 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.7.2020). (englanniksi)