Keltapoutapuu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Sapotillakasvit Sapotaceae |
Alaheimo: | Chrysophylloideae |
Suku: | Poutapuut Pouteria |
Laji: | campechiana |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Keltapoutapuu (Pouteria campechiana) on sapotillapuukasvien (Sapotaceae) heimoon, poutapuiden (Pouteria) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on ainavihanta puulaji, joka voi kasvaa suotuisissa olosuhteissa noin 15–30 metriä korkeaksi. Keltapoutapuun hedelmät ovat enemmän tai vähemmän munanmuotoisia; tavallisesti hedelmät ovat 7–12 cm pitkiä ja 5–7,5 cm leveitä. Hedelmien pinnan väri vaihtelee keltaisesta oranssiin ja hedelmät ovat syötäviä.
Keltapoutapuuta kasvaa luonnossa Keski-Amerikassa Meksikon pohjoisosista Panamaan ulottuvalla alueella, mutta sitä viljellään myös muualla tropiikissa sekä subtropiikissa. Floridassa keltapoutapuusta on tullut paikallisesti haitallisesti leviävä vieraslaji.
Keltapoutapuu kasvaa kosteilla ja alavilla mailla aina 1400 metrin korkeuteen asti. Luonnollisella kasvualueellaan vuoden keskilämpötila on noin +26°C, mutta keltapoutapuu menestyy viljeltynä alueilla, joilla vuoden keskilämpötila on noin 15°C–36°C väliltä. Keltapoutapuu voi kestää lyhytaikaisia pakkasia. Sadannan suhteen keltapoutapuu vaatii noin 900–1800 mm vuotuisen sademäärän. Laji kestää kuitenkin pitkähköjäkin kuivia kausia. Maaperän suhteen kasvupaikan maaperän tulee olla hyvin vettä läpäisevä. Viljelty keltapoutapuu alkaa tuottaa hedelmiä noin kolmesta viiteen vuotta kylvön jälkeen.
Keltapoutapuuta kasvatetaan hedelmäpuuna sekä koristepuuna ja siitä saadaan myös chiclenkaltaista kumimaista massaa sekä hyvää ja kovaa puutavaraa. Keltapoutapuun sydänpuun väri vaihtelee harmaanruskeasta punaruskeaan ja pintapuu on hieman vaaleampaa. Puuaines on kovaa ja sitä voidaan käyttää muun muassa rakennusmateriaalina. Hedelmiä voi syödä sellaisenaan raakana tai niitä voi käyttää ruoanlaitossa muun muassa erilaisissa jälkiruoissa, kuten kakuissa ja piirakoissa.