Ketanseriini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
3-[2-[4-(4-Fluorobentsoyyli)piperidiini-1-yyli]etyyli]-1H-kinatsoliini-2,4-dioni | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | C02 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C22H22N3FO3 |
Moolimassa | 395.4 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Fysikaaliset tiedot | |
Liukoisuus veteen | niukkaliukoinen[1] |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Proteiinisitoutuminen | 95%[1] |
Metabolia | ? |
Puoliintumisaika | 9–25 h[1] |
Ekskreetio | pääosin virtsa[1] |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | ihovoiteena,[2] nieltynä[3] |
Ketanseriini on lääke. Se parantaa ääreisverenkiertoa esimerkiksi haavoissa, kun niihin levitetään ketanseriinivoidetta. Se myös laskee verenpainetta suun kautta käytettynä.[4] Ketanseriinia käytetään Suomessa hevosille tarkoitetuissa voiteissa, jotka nopeuttavat jalkahaavojen parantumista.[5] Ketanseriini saa aikaan lääkevaikutuksensa tiettävästi olemalla 5-HT2A-serotoniinireseptorin ja adrenergisten α1-reseptorien antagonisti.[4] Ketanseriini on heikko emäs, sillä sen happovakio on 3.30. Se on niukkaliukoinen veteen. Sen suoloja, kuten tartraattia, käytetään lääkkeissä.[1] Ketanseriinin kehitti Janssen Pharmaceutica -lääkeyritys vuonna 1980. Ketanseriinin kehityksen varhaisvaiheessa se tunnettiin koodilla R 41 468.[6]
Ketanseriinia käytetään Suomessa kauppanimellä "Vulketan" hevosille tarkoitetuissa voiteissa, jotka edistävät raajojen haavojen parantumista ja ehkäisevät liian arpikudoksen muodostumista niihin.[5] Voiteen ketanseriini estää serotoniinireseptorien aktivaation kautta välittyvää suonten supistumista ja makrofagien toiminnan heikentymistä varhain muodostuneessa haavassa, jolloin tulehdusreaktio haavassa tehostuu ja sen parantuminen nopeutuu.[2]
Ketanseriinia myydään ainakin Meksikossa kauppanimellä "Sufrexal" ihmisille tarkoitettuna yhdistelmälääkevoiteena, jossa on myös mikonatsolia tai metronidatsolia. Voidetta käytetään haavaumien hoitoon.[7][8]
Ketanseriinivoiteella ei ole ilmoitettu olevan haittavaikutuksia.[5] Verta vuotavaan haavaan ketanseriinivoidetta ei tule käyttää, sillä se lisää verenvuotoa.[2]
Mikäli ketanseriinia käytetään suun kautta verenpaineen laskemiseen, sen yleisimpiä haittavaikutuksia ihmisissä ovat sekavuus, väsymys, turvotus, suun kuivuminen ja kehonpainon nousu.[3]
Ihmisissä ketanseriinin ääreisverenkiertoa paikallisesti parantavan ja verenpainetta koko kehon kattavasti laskevan vaikutuksen uskotaan johtuvan sen antagonismista 5-HT2A-serotoniinireseptorille ja adrenergisille α1-reseptoreille. Siten se estää serotoniinia ja adrenergisen järjestelmän välittäjäaineita supistamasta verisuonia reseptorivälitteisesti. Ketanseriinin uskotaan myös estävän verihiutaleiden kasautumista eli aggregaatiota 5-HT2A-reseptorivälitteisesti. Tämä estää verenkiertoa haittaavien pienten veritulppien eli mikrotrombien muodostumista hiussuonistoon.[4]
Ihmisissä ketanseriini on antagonisti 5-HT2A-serotoniinireseptorille ja H1-histamiinireseptorille. Ketanseriinin affiniteetti (Ki) näille reseptoreille on 1–2 nanomoolia per litra (nM).[9] Se on heikompi antagonisti α1A- α1B- ja α1D-adrenergisille reseptoreille (Ki 5–25 nM)[10] ja 5-HT2C-reseptorille (Ki noin 50 nM). Se on heikko antagonisti 5-HT1D-reseptorille, 5-HT2B-reseptorille, α2A-reseptorille ja D1-dopamiiminireseptorille (Ki 100–220 nM).[9]
Terveissä ihmisissä ketanseriini saavuttaa maksimipitoisuuden veriplasmassa 0.5–2 tunnissa annoksen nielemisestä. Sen proteiinisitoutuvuus veren albumiiniin on noin 95%. Sen puoliintumisaika on 9–25 tuntia. Viiden päivän aikana noin 68% niellystä annoksesta poistuu virtsassa ja 24% poistuu ulosteissa.[1]
Alle 2% ketanseriinista poistuu kehosta sellaisenaan. Pääosa ketanseriinista läpikäy ensikierron metabolian, jossa sen avoketjuisen rakenteen karbonyyli pelkistyy OH-ryhmäksi tuottaen ketanserinolin. Ketanserinoli poistuu kehosta sellaisenaan tai glukuronidijohdannaisena. Merkittävä osa ketanseriinista hajoaa piperidiinirakenteensa typen kohdalta N-dealkylaatiossa kahdeksi molekyyliksi. Pieni osa myös hydroksyloituu fluoria sisältämättömästä bentseenirakenteestaan tuottaen 6-hydroksiketanseriinia.[1]
LSD:n kaltaiset psykedeelit ovat 5-HT2A-reseptorin agonisteja ja saavat siten aikaan hallusinogeeniset vaikutuksensa. Ketanseriini on 5-HT2A-reseptorin antagonisti, joten sillä voidaan estää psykedeelien hallusinogeeniset vaikutukset. Nieltäessä 40 milligrammaa (mg) ketanseriinia, se estää tunnin jälkeen niellyn 200 mikrogramman LSD-annoksen vaikutukset ihmisissä lähes täysin.[11] Ketanseriinin saattaa toimia kilpailevana antagonistina LSD:lle, jolloin se voisi kumota LSD:n vaikutukset myös LSD-annoksen ottamisen jälkeen, mutta tutkimustulokset tästä asiasta valmistuvat vasta vuoden 2021 loppupuolella.[12] Ketanseriini estää ihmisissä esimerkiksi myös sen kanssa samaan aikaan niellyn psilosybiinin[13] ja suurelta osin (muttei kokonaan) myös dimetyylitryptamiinia sisältävän ayahuascan halusinogeeniset vaikutukset.[14]
Ketanseriinia on tutkittu ihmisille sopivana verenpainelääkkeenä,[1] ihmisten haavojen parantumista edistävänä aineena[15] ja Raynaudin oireen hoitoon sopivana aineena. Ainakin jälkimmäisessä käyttötarkoituksessa sen teho on huono ja sillä on merkittäviä haittavaikutuksia.[16]