Ketohavusammal

Ketohavusammal
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Sammalet Bryobionta
Kaari: Lehtisammalet Bryophyta
Alakaari: Bryophytina
Luokka: Aitosammalet Bryopsida
Alaluokka: Hiirensammalet Bryidae
Ylälahko: Hypnanae
Lahko: Palmikkosammalet Hypnales
Heimo: Havusammalten heimo Thuidiaceae
Suku: Havusammalet Abietinella
Laji: abietina
Kaksiosainen nimi

Abietinella abietina
(Hedw.) M.Fleisch.[2]

Katso myös

  Ketohavusammal Wikispeciesissä
  Ketohavusammal Commonsissa

Ketohavusammal (Abietinella abietina) on havusammalten sukuun ja havusammalten heimoon kuuluva lehtisammal.

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketohavusammal on keskikokoinen, 4–12 cm korkea sammal. Se on väriltään himmeän kellanruskea ja sulkamaisesti yhteen kertaan haarainen. Se kasvaa alustanmyötäisesti tai yläviistoon kohenevasti löyhinä peitteinä. Sen pienet lehdet ovat leveätyviset ja teräväksi kärjeksi kapenevat. Lehden tyvellä on kahdesta neljään pitkittäispoimua ja lehdissä on vankka keskisuoni, joka ei kuitenkaan ylety lehden kärkeen asti. Lehtien reunat ovat yläosasta hammaslaitaiset ja alaosasta taakäänteiset.[3][4][5] Ketohavusammal on kaksikotinen, mutta itiöpesäkkeet ovat sillä harvinaisia ja se leviääkin itukappaleiden avulla.

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketohavusammal on kalkinsuosija ja se viihtyy kuivahkoilla paikoilla koko Suomessa, etelässä yleisempänä kuin pohjoisessa.[6][7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hallingbäck, T.: Abietinella abietina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Goffinet, B & Buck, W. R. & Shaw, A. J.: Moss classification eeb.uconn.edu. Arkistoitu 7.5.2012. Viitattu 11.5.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Kauppi Matti ja Halonen Pekka: Kasvien lajintuntemus. Oulun yliopisto, 2000. ISSN 1239-1646
  4. ↑ Rikkinen, Jouko: Jäkälät ja sammalet suomen luonnossa. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22221-7
  5. ↑ Jahns, Hans Martin: Sanikkaiset sammalet jäkälät. Otava, 1982. ISBN 951-1-06854-7
  6. ↑ Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo ja Anttila, Susanna: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1290-5
  7. ↑ Ulvinen, T ja Syrjänen, K: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.