Ketokimalainen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
Yläheimo: | Apoidea |
Heimo: | Mesipistiäiset Apidae |
Suku: | Kimalaiset Bombus |
Laji: | sylvarum |
Kaksiosainen nimi | |
Bombus sylvarum |
|
Synonyymit | |
Apis sylvarum |
|
Katso myös | |
Ketokimalainen (Bombus sylvarum), entiseltä nimeltään metsäkimalainen, on pienikokoinen kimalaislaji, joka lentää erityisesti loppukesän aikaan. Sen pitkä karva on harmaan ja mustan kirjava, ja takaruumiin kärjessä on punertavaa väriä. Kuningatar on pituudeltaan 15–20 millimetriä, työläinen ja koiras 8–15 millimetriä.[2]
Ketokimalainen elää niityillä, lehtipuita kasvavilla metsillä, kalliokedoilla ja puutarhoissa. Puutarhassa se käy erityisesti mintun, laventelin ja iisopin kukissa, ja luonnossa peltopähkämöllä ja ahdekaunokilla. Kuningatar perustaa pesänsä maanpinnan tuntumaan, usein myyrän talvipesään. Yhteiskunnat ovat tavallisesti pieniä. Suomessa ketokimalaista esiintyy maan eteläosissa, runsaimmin Lounais-Suomessa.[2][3]