Keuhkomonnit | |
---|---|
Keuhkomonni (Heteropneustes fossilis) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
Heimo: |
Keuhkomonnit Heteropneustidae Hora, 1936 |
Katso myös | |
Keuhkomonnit (Heteropneustidae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Etelä-Aasiasta.
Keuhkomonnien heimoon kuuluu yksi suku ja neljä lajia. Lajit ovat keuhkomonni (Heteropneustes fossilis), H. kemratensis, H. longipectoralis ja H. microps.[1] Eräät kalatieteilijät luokittelevat keuhkomonnit kuuluvaksi samaan heimoon ankeriasmonnien (Clariidae) kanssa. Ruumiinrakenteeltaan heimon kalat ovat pitkulaisia, kuonossa on 4 pitkää viiksisäieparia, selkäevä on lyhyehkö ja peräevä on hyvin pitkä. Keuhkomonneilta puuttuu rasvaevä. Rintaevissä on piikki, joka on yhteydessä myrkkyrauhaseen ja keuhkomonnilajien pisto voi olla ihmisellekin hyvin kivulias, jopa tappava. Ankeriasmonnien tavoin keuhkomonnit voivat hengittää happea suoraan ilmasta, mutta niiden hengityselin poikkeaa rakenteeltaan ankeriasmonnien labyrinttielimestä. Keuhkomonneilla hengityselin on putkimainen ja ulottuu kiduskammiosta lähes pyrstöön asti.[2][3][4][5]
Keuhkomonnilajeja tavataan Etelä-Aasiasta alueelta, joka ulottuu Pakistanista Vietnamiin ja Thaimaahan. Kalojen elinympäristöä ovat seisovavetiset lammet ja lammikot sekä suoalueet. Kuivina kausina keuhkomonnit voivat kaivautua mutaan. Esiintymisalueellaan niitä pidetään hyvinä ruokakaloina ja ovat kaupallisestikin merkittäviä.[2][3]